Palautumisviikonloppu



Uuh ja puuh. Ollut aikamoinen startti helmikuulle, kun loppuviikosta vietettiin firman pikkujouluja Rovaniemellä. Rankkaa on ollut melkein koko tammikuunkin, sillä Mies on ollut lähes koko kuukauden kipeä, Neiti aina silloin tällöin ja olen itsekin kärsinyt pitkittyneestä flunssasta ja liukastumisen aiheuttamista niskasäryistä. On siis väsyttänyt ja ollut voimaton olo, mutta viimein alkaa tuntua paremmalta.

Pääsin tosiaan työporukalla irtautumaan arjesta ja piipahdimme Rovaniemellä, jossa toinen toimistomme sijaitsee. Irtiotto teki kaikin puolin hyvää ja hioi taas työtiimiä yhtenäisemmäksi. Vuorokauden ero perheestä teki sekin tehtävänsä - ikävä tuli ja oli ihana palata kotiin. Vuorokauden tai parin irtiotot ovat mielestäni enemmän kuin paikallaan. On hyvä asia, että tulee ikävä. Pitää olla välillä erillään, jotta tuntuu entistä paremmalta olla yhdessä. 

Neiti oli niin valloittava kotiuduttuani - liimautui naamaan kiinni ja varmisti, että äiti näkee vain hänet <3 Hän näytti kaikki tenppunsa, puhua pälpätti ja pussaili minkä ehti. Ihan parasta kotiinpaluussa. Oma palautuminen pitkään valvomisesta ja juhlimisesta vie nykyään todella pitkään. Vielä tänäkin aamuna oli vaikeuksia nousta pirteänä ja eilen piti ottaa päiväunet. 

Viikonloppu on mennyt täysin palautuessa. Palautuessa tammikuun sairasteluista, väsymyksestä ja pikkujouluista. Eilen lähdettiin pulkkamäkeen Peuramaalle ja saatiin ystäväperheestä seuraa. Oli aivan mahtava talvitouhupäivä, vaikka keli oli todella vetinen. Tänäänhän ei sitten enää ole edes lunta, jossa touhuta. Nappivalinta eiliselle siis.

Tänään taas oltiin Espoon Töpinöissä aamujumpalla, niin johan tässä alkaa olla energiat kohdillaan. Innolla ja levänneenä kohti uutta viikkoa :) Kiitos vielä kommenteista edelliseen postaukseen - vastailen ajan kanssa niihin.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille,
Satu

Ei kommentteja

Kiitos kommentistasi <3