Gåsgrund ja venekauden päätös


Viime viikonloppuna, etenkin lauantaina, sää helli meitä vielä kesäiseen tapaan. Enkä kai liioittele puhuessani kesästä, jos näimme venereissullamme bikineihin ja uimahousuihin sonnustautuneita ihmisiä. Hämmästys oli aikamoinen. Tottahan se oli, että tuulensuojaisessa paikassa oli vielä niin lämmin, että takin saattoi riisua, mutta että kaikki varusteet, ei kai sentään.

Pukeutuminen kauden viimeiselle veneretkelle oli juuri niin vaikeaa, kun se on muutenkin tähän aikaan vuodesta. Tuuli ja meren vielä viilentäessä ilmaa entisestään. Itse veneessä oli lopulta lämmin, jopa hiki, mutta avonaisilla osuuksilla olisi saanut olla extrakerros lämmintä päällä. Veneillessä aina saa olla lisäämässä vaatetta tai riisumassa sitä.

Teimme kesäkauden viimeisen veneretken Espoon ulkoilusaari Gåsgrundiin. Saari on yksi vakikohteistamme ja sinne liikennöi myös saaristovene. Saari on kompaktin kokoinen ja maastolta tasainen eli siellä on helppo liikkua jalan. Gåsgrundin upeilla kallioilla on tullut vietettyä useampi kesäpäivä.




Tällä kertaa reippailimme saaren läpi etsien kolmesta keittokatoksesta mieleisimmän ja se löytyi lopulta saaristovenelaiturin läheisyydestä. Mukaan oli pakattu makkarat ja nakit sekä kahvit ja kahviherkut. Keittokatoksessa avotulella grillatut nakit maistuivat Neidille hyvällä ruokahalulla. Makkarakin maistui omassa suussa taivaalliselta. Miten se aina maistuukin ulkoilmassa.

Kahvit hörpittiin saaren länsipuolen kallioilla, josta on hienot näkymät avomerelle. Juuri tällä puolen mekin tohdimme riisua päällysvaatteet ja paistatella hetken auringon lämmössä. Neidin kahviherkkuna oli tällä kertaa Hipp:in täysjyväkeksejä (suosittelen) ja meillä aikuisilla minidonitseja. Edelleen selvitään aika hyvin niin, että Neidillä on omat herkut.

Veneilykerrat oli tällä kaudella vähissä, mutta oli niitä sen verran, että on jotain mitä muistella talven mittaan. Mitään uusia paikkoja ei tullut koettua, vaan kävimme vanhoissa tutuissa Stora Herrössä, Gåsgrundissa, Vasikkasaaressa ja Kaparenissa. Veneily Neidin kanssa on sujuu aika kivuttomasti - hän tykkää kovasti olla Miehen sylissä, kun venettä ajetaan tai takapenkillä katsomassa moottorin aiheuttamia aaltoja. Ensi kesän veneretkillä onkin taas pikkusen isompi ja itsepäisempi tyttö mukana.

Aurinkoa viikonloppuun,
Satu 

Ei kommentteja

Kiitos kommentistasi <3