Pohdinnassa matkarattaat

Ihan alkuun kiitos kaikille matkarattaita vinkanneille niin täällä blogin puolella kuin Instagramissa. Nyt on kierretty lastentarvikeliikkeitä, surffattu netin pyörteissä ja koluttu Fb-kirpparit ja muut markkinapaikat. Pää on pyörällä vaihtoehdoista, eikä varsinaista ykkössuosikkia ole - kaikissa kiinnostavimmissa on jotain mikä vielä jäi mietityttämään. Koko ajan tuntuu enemmän ja enemmän siltä, että haemme matkarattailta keveyttä, näppärää kokoa, ketteryyttä ja kohtuullista tukevuutta ja jämäkkyyttä. Näillä kriteereillä painavammat ja suhteellisen ison tilan vievät matkarattaat, kuten Baby Jogger City Mini ja Britax B-Agilen kaltaiset rajautuvat kriteerien ulkopuolelle. 

Sen lisäksi, että haarukoin meille sopivan matkaratasmallin, on toinen haaste Miehen mielen muuttaminen suopeaksi tätä hankintaa kohtaan. Hänestä rattaille ei ole varsinaista tarvetta, vaan voisimme lainata moiset ystäviltä reissuja varten. Katsotaan siis johtaako tämä edes mihinkään hankintaan.




Bugaboo Bee 3 669€ 
(kuva ja tiedot Vaunuaitta)
Luulo ei ole tiedon väärti, sillä nämä ovat tukevat, ketterät ja kevyet - todella hyvät ominaisuuksiltaan! Taattua Bugaboo-laatua
Ylivertaiset ominaisuudet muihin matkarattaisiin verrattuna
Tosin nämä ovat niin hintavat, että ihan pelkkään (ulkomaan)matkusteluun  järjetön hankinta
Miinusta hinnasta ja siitä, että kasassa ollessaan eivät olekaan ihan pieni paketti
Käytettynä näitä voisi harkita ... ehkä






Mountain Buggy Nano 269€
(kuva ja tiedot BabyStyle)
Kevyet ja ketterät - 5,9kg!
Simppelin yksinkertainen, miellyttävä istuinosa ja selkänojan säädettävyys
Miinusta lyhyehköstä selkäosasta - jäimme miettimään, kuinka pitkään rattailla on käyttöä, 
jos Neidin pää lähenee jo nyt selkäosan yläreunaa..




Babyzen Yo-Yo 329€
(kuva ja tiedot Jollyroom)
Kevyet (5,8kg)
Niin kevyet, että tuntuivat jopa heppoisilta
Olin varma, että nämä haluan, mutta eivät oikeastaan tunnu enää edes vaihtoehdolta kiikkerän heppoisen ensifiiliksen takia :/
Simppeli ja yksinkertainen, Nanon tavoin oma kuljetuspussi ja mahtuvat lentokoneen ylähyllyn tavarasäilytykseen



Baby Jogger City Mini 3 295€ / tarjous
(kuva ja tiedot A-T Lastenturva)
Jämäkkä ja tukeva, korvaisi luultavasti jollain aikajänteellä Buffalot
Isohkot kasattuna
Painavat 7,5kg 
Menevät pitkään jopa 22,5kg asti (yleisesti matkarattaat ovat n. 15kg asti)
En tiedä miksi, mutta jokin tämäntyyppisissä matkarattaissa mietityttää ehkä se, etten ole hakemassa ykkösvaunuille korvaajaa..



Jäi sekin vielä mietityttämään, kun myyjä kehotti pohtimaan toden teolla käyttötarvetta. Niin, osaako sitäkään nyt ihan tarkasti sitten määrittää tuleville kahdelle kolmelle vuodelle, jolloin rattaille on käyttöä. Kyllähän näitä tulisi käytettyä myös muualla kuin ulkomaanreissuilla. En myöskään usko meidän suuntaavaan mihinkään extreme-lomalle lähivuosina, että mitään erityisiä ominaisuuksia emme tarvitse. Eli kaipa tarve on Buffaloita reilusti pienempi, kevyempi ja ketterä matkaratas, jossa Neiti kulkee menossa mukana ja voi tarvittaessa nukkua päiväunet. 

Jaathan kommentit ja kokemukset edellä mainituista rattaista ja muista kiinnostavista kriteerit täyttävistä rattaista, kiitos :)


Leppoisaa viikonloppua, SS



Pärstän pelastajat - Uudet ja vanhat kosmetiikkasuosikit

Uusi aluevaltaus blogissani nimittäin kosmetiikka. Onhan täällä käsitelty niin hiusten- kuin ihonhoitoa, mutta meikkipuolta ei lainkaan. Ajattelin näin viikon alkuun esitellä muutamia luottotuotteitani, joista toiset ovat kulkeneet meikkipussissa vuosia ja toiset ovat vielä koejalla olevia uusia suosikkeja.

Minulla ei ole mitään merkkifanaattisuutta jotain tiettyö brändiä kohtaan, vaan enemmänkin niin, että mixaan edullisia markettimerkkejä kalliimpiin luottotuotteisiin. Tärkeimpiä tuotteita minulle ovat ihonpohjustustuotteet, ripsiväri ja huulikiillot. Joka päivän must-tuotteet. Yleensä kotipäivinä, kun tapaamme mammakavereita tai suuntaamme yhteisiin harrastuksiin selviän pienellä ehostuksella, kun työpäivinä satsaan ulkonäkööni enemmän.


Clarins Powder Multi-Eclat - YSL Touche Eclat - Clarins Eclat Minute


Tummiin silmänalusiin ja valoa kasvoille tuomaan olen käyttänyt YSL:n kulttituotteeksi noussutta valokynää. YSL:n Touche Eclat -valokynä on kulkenut meikkipussissani vuosien ajan. Sitä sipaistaan niin silmien alle, kulmaluulle, nenänvarsiin kuin toisinaan otsan ja leuan seudulle. Taannoisella Tallinnan reissulla täydensin varastojani ja ostin valokynän lisäksi ylivoimaisesti parasta huulikiiltoa ikinä eli Clarinsin Eclat Minute. Edellinen vastaava riitti päivittäisessä käytössä yli puoli vuotta - tajuttoman pitkän ajan. Sävy on muutenkin sopivan huomaamaton sellaisenaan tai tuomaan sopivasti kiiltoa huulipunan päälle.

Kuten usein kosmetiikkaostoksilla, niin saipa myyjätär minut testaamaan Clarinsin irtopuuteria. Koonsa puolesta puteli on hankala mukana kuljetettava, mutta kotona se on oikein kätevä käyttää sekä kaunis koriste kylpyhuoneessa. Olen tykännyt kevyestä puuterista ja sen tuomasta häivähdyksestä valoa kasvoille. Miinusta isosta koosta, vaikka toisaalta plussaa siitä, että tuote kestää t o d e l l a pitkään.


Garnier BB Cream - Lumene Longwear Blur Foundation


Meikkivoiteita, BB- ja CC-voiteita olen käyttänyt niin Cliniquelta, Lancomelta, Diorilta, Garnierilta kuin Lumenelta. Luin joskus taannoin positiivisia kokemuksia Lumenen meikkivoiteesta, joten sitä piti päästä itsekin testaamaan. Nyt parin kuukauden käytön jälkeen voin sanoa meikkivoiteen olevan iholleni ja käyttööni sopiva. Se on melko peittävä ja kestää hyvin kasvoilla. Blogipäivässä saimme testattavaksi muutamia Garnierin uutuuksia ja olen pari kertaa kokeillut kuvan BB-voidetta. Tämän tuotteen uskon olevan keveytensä puolesta sopivampi kesäaikaan, mutta oma ihoni tarvitsee peittävämpää meikkiä vielä näin lopputalvesta. Kumpikaan näistä ei ole hinnalla pilattu, joten sopii monen kukkarolle.

Mielenkiintoista muuten LÓrealin puheenvuorossa oli se, minkä olen itsessänikin huomannut, että kasvoveden käyttö jää naisilla usein välistä. Meikit kuuliaisesti puhdistetaan aamuin illoin ja iho rasvataan, mutta tärkeä välivaihe jää tekemättä. Nimittäin kasvoveden tärkein tehtävä ei ole meikin lopullinen puhdistaminen (vaikka sekin on tärkeää), vaan ihon pH-arvon palauttaminen. Minuun osui ja upposi. Kuinkahan monta kasvovettä sitä kaapissa odottaakaan käyttöä? Totuuden nimissä olen ottanut ryhtiliikettä ihonhoitotottumuksissani siitä asti, kun syksyllä hoidatin pigmenttimuutoksia sarjahoidolla ja sain kotihoitotuotteet hoitoa tukemaan.


Maybelline Lash Sensational - L'Oreal False Lash Wings - Maybelline Illegal Length


Ripsiväreissä olen luottanut Cliniqueen ja Dioriin iät ja ajat. Kesäaikaan ripsiväriä ei juuri kulu, kun minulla on useampana vuonna ollut pidennykset, mutta niistä on päästävä eroon aika pian syksyn alettua. Olen ollut positiivisesti yllättynyt, kun löysin Pisara-blogin suosituksesta syksyllä Maybelline Illegal Length -mascaran. Se on vähintään samalla viivalla pitkään suosimani Clinique High Impact Volume Extremen kanssa. Keskimmäinen LÓrealin False Lash Wings on ollut kelpo viimeistelyyn, mutta se ei ihan yltänyt ensimmäisenä mainitsemani tasolle. Kuvassa ylimäpänä on vielä tuntematon uutuus Lash Sensational, jonka sain testattavaksi blogipäivässä. Kiinnostavaa ripsarissa on se, että sen pitäisi pysyä säällä kuin säällä eli se irtoaa vasta 38-asteisessa vedessä. Kanebon vastaavaan en ihastunut, mutta katsotaan miten tämän kanssa käy. Tällaisia suosikkituotteita tällä emännällä, nyt kysynkin

Mihin brändeihin Sinä luotat kosmetiikan suhteen?
Mitkä ovat omat luottotuotteesi?

Meniko postausaihe metsään vai maaliin? ;)

***

Aihetta sivuten muistuttaisin lukijoitani Janssen Comseticsin alennuksesta, 
joka on voimassa vielä tämän viikon.

-20% koko verkkokaupan tarjonnasta koodilla HYVAVOITTAA

http://www.janssen-cosmetics-shop.fi/

En hyödy klikkauksista tai tehdyistä ostoksista mitenkään.

***

Mahtavaa helmikuun viimeistä viikkoa,
SS



Talvipuuhasteluja kevättä odotellessa

Etelä-Suomessa asuvat voinevat yhtyä siihen, että tämä talvi on ollut yhtä säiden sekamelskaa - kuin mustavalkofiltteri olisi ollut silmillä useimmiten oven raosta ulos katsoessa. Surullinen talvi kelien puolesta.

Jos olisin yhtään ammattimaisempi hiihtoharrastuksessani, niin olisin tietenkin kolunnut Paloheinän latuja, mutta olen vain odotellut, koska pääsisin lähiladulle tai merenjäälle sivakoimaan. Toissa viikkoisella talvilomalla oli lämpömittari sen verran miinuksella ja lunta maassa, että pakkasimme kimpsut ja kampsut suunnataksemme Helsingin hiihtomekkaan Paloheinään. Neiti ja Mies pulkkamäkeen ja minä Karhu Optogripeillä kohti latuverkostoa. Porukkaa riitti perjantaina päiväaikaan, mutta eipä laduilla ruuhkaa ollut. Suuntasin vailla parempaa tietoa reiteistä metsää kohti, kun eräät vanhan kaartin herrasmiehet ystävällisesti opastivat, että valitsemani reitti on neljän kilometrin mittainen. Juuri sopiva hiihtokauden avaukseen ja pahimmasta kohmeesta tokenemiseen.



Paloheinän lumiset maisemat


Paloheinän ladut olivat huippukunnossa tuolloin ja lumiset puut toivat mieleen Lapin. Että tällainen helmi puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa. Samaan aikaan Mies koetteli omaa kuntoaan raahaamalla Neitiä pulkkamäkeä ylös ja alas. Täytyy sanoa, että minulle vastaavaa euforista olotilaa, jossa mieli on levännyt metsän hiljaisuudessa, ei anna mikään muu liikuntamuoto. Sitä on niin omien ajatustensa kanssa hiiihtäessään. Muita lajeja harrastaessa hyvin usein musiikki tai muu meteli on rikkomassa harmoniaa, mutta hiihtoon ei mielestäni edes sovi iskeä korviin nappikuulokkeita ja musiikkia, vaan siinä kuuluu nauttia hiljaisuudesta.

Heti perään sunnuntaina lähdimme samalla suunnitelmalla Oittaalle. Mies ja Neiti Angry Birds -puistoon ja mäenlaskuun, minä ladulle. Kovin pitkää lenkkiä en täälläkään hiihtänyt, sillä kova tuuli teki olosuhteista arktisen jäätävät. Oittaa on mainio paikka myös kesäaikaan, kun siellä pääsee uimaan ja kartanon kahvila palvelee koko päivän.



Huppu ei viimalta pelastanut, hyrr


Kevättä täällä jo kovasti odotellaan. Nyt on skarpattu ruokailujen ja liikkumisten suhteen, innostuttu Kayla Itsinesin BBG-treenistä, katsotaan, josko siitä olisi motivaattoriksi kevään kuntoiluun. Onko Kaylan treenit sinulle tuttuja? Jos, niin kerro mitä olet tykännyt. Joka tapauksessa haussa on parempi olo kehoon ja mieleen. Valkoisen viljan vähyys ruokavaliossa on vienyt turvotuksen ja tukalan pöhöttyneen olon mennessään. Mistään maata mullistavasta ei ole kyse, pienestä ryhtiliikkeestä, johon kuuluu laskiasipulla laskiaissunnuntaina :) Mutta sillä erolla, että herkkupäivä ei ole joka päivä. Herkuttelua = lisää sporttia, ja niin edelleen.

Viikonloppuna on edessä tuoreimman kummipojan ristiäiset, johon pitäisi loihtia juhla-asut itselle ja tyttärelle. Asusteiden ja kummilahjan osalta täytynee suunnata kaupoille tällä viikolla. Kevätaurinkoa fiilistellessä on matkakuume noussut sille mallille, että Espanjaan on huhtikuussa päästävä. Malaga ja Barcelona ovat juuri nyt viuhahdelleet puheissa. Matkan suunnittelu on saanut minut myös pohtimaan tarvetta matkarattaille - tarvitsemmeko omat vai voisimmeko lainata sellaiset ystäviltä? Tämä aihe vaatinee oman postauksensa, muutamia malleja minulla onkin käynyt mielessä. Bugaboiden raahaaminen Italiaan oli minusta niin työlästä kantokassista huolimatta, että mielummin lähtisin reissuun kevyemmin varustein. Ovatko matkarattaat must-hankinta?


Tämä pieni tyyppi tällä viikolla jo puolitoistavuotta! <3


Seuraa meidän menoa Instagramissa, Facebookissa tai Bloglovin´ssa.

Mukavaa viikkoa!
Maanantaiterkuin, SS

 

Peuramaa ystävien kesken - Hyvää ystävänpäivää

Ystävien päivä on tietenkin joka päivä, mutta erityisesti tänään 14.2. ystävänpäivänä minulla on jo vuosia ollut tapana muistaa ystäviä ja/tai viettää päivää läheisten ystävien kanssa. Tänä vuonna meillä oli sovittu perhetreffit Kirkkonummen Peuramaalle. 

Keli näytti aamulla syksyisen sateiselta, mutta onneksi lähdimme kuitenkin  katsastamaan tilanteen. On sitä ulkoiltu joskus paremmassakin kelissä, mutta se ei menoa haitannut. Pääsivätpä omat ja Neidin ulkoiluvarusteet kerrankin kunnon testiin. Neidin varusteet pitivät vettä, mutta omat talvihousut ja hanskat eivät. Pulkkamäen lumi oli jäähilesohjoa, mikä tarkoitti että vauhti mäessä nousi huimaksi. Pomppulinnat litisivät vettä, mutta ei annettu senkään haitata. Kodassa juodut termarikahvit ja nuotiomakkarat kruunasivat mukavan aamupäivän. Peuramaa oli aivan mahtava ulkoilupaikka lapsille ja vain vartin ajomatkan päässä kotoa. Se tulee olemaan paikka, jossa E pääsee harjoittelemaan laskettelua tai lautailua, kenties jo ensi talvena. Todella suositeltava käyntikohde lapsiperheille.


Pinkit ystävykset <3


Ystävä on hän, joka työntää sinut matkaan kun epäröit, luottaa kun et itse luota. 
Ystävä on hän, joka näkee, mihin pystyt, haastaa hyviin muutoksiin 
ja auttaa tunnistamaan oman tiesi. 
Ystävä on hän, joka kysyy oikeita kysymyksiä, 
jotka ohjaavat eteenpäin, kun pelkäät menettäneesi suunnan. 
Ystävä on hän, joka toivoo sinulle vain parasta, uskoo unelmiisi ja antaa siivet lentää niitä kohti. 


Ihanaa ystävänpäivää uudet, vanhat, virtuaali- ja liveystävät <3

SS

Päivähoitohakemus lähetetty!

Pari viime viikkoa on kulunut hoitopaikka-asioita miettiessä. Olemme käyneet tutustumiskäynneille päiväkodeissa, sillä lopulta perhepäivähoito ja ryhmikset rajautuivat vaihtoehdoista pois. Ryhmiksiä ei ihan lähellä ole tarjollakaan ja perhepäivähoitoa mietin vaihtoehtona oikeastaan vain, jos Neiti olisi aloittanut hoitopaikkaelämän aiemmin kuin 2-vuotiaana. 

Päiväkodit, joihin olemme käyneet tutustumassa, on puhtaasti valittu sijaintiperusteisesti. Perheeseemme ei ole tarkoitus hankkia toista autoa ainakaan lähitulevaisuudessa, joten Neidin hoitopaikan tulee sijaita mielellään kävelymatkan päässä tai vaihtoehtoisesti hyvien kulkuyhteyksien. Kaikki kolme päiväkotia joihin tutustuimme ovat kunnallisia päiväkoteja. Joskus aiemmin mietimme kielisuihku- tai luontopäiväkotia, mutta lopulta tämä tavallisuus ja teemattomuus tuntuu enemmän siltä mitä haemme. Yksityisiä päiväkoteja ei myöskään ole ihan tässä lähettyvillä. 

Kolmeen päiväkotiin tutustuimme ja niistä kaksi piti laittaa päiväkotihakemukseen. Kaikki päiväkodit olivat jollain tapaa erilaisia - toiset merkittävämmin kuin toiset. Mies pääsi onneksi mukaan kaikille tutustumiskäynneille, jotten ihan yksin olisi tämän päätöksen kanssa. Hyvää hoitoa lapset saavat takuulla lähes kaikkialla, mutta koen tämän kuitenkin isoksi päätökseksi. Vaikuttaahan se meidän kaikkien elämään vuosien ajan. Päivärytmit ovat joka paikassa samankaltaiset, mutta mitä tulee hoitajiin, tiloihin ja sellaiseen yleiseen fiilikseen, niin niitä me lopulta puntaroimme.


 Viimeinen kevät osittain kotosalla Neidin kanssa <3


Yhdestä näistä kolmesta en innostunut. Kahdesta muusta kyllä. Ja koska vain kaksi tarvitaan hakemukseen, niin tilannehan on todella hyvä. Todennäköisesti toisesta ainakin paikka Neidille löytyy. 

Puhutaan päiväkoti A:sta ja B:stä. Päiväkoti A sijaitsee hieman meitä lähempänä. Kyseessä on iso päiväkoti, jossa järjestetään myös esikouluopetusta. Pienten ryhmässä on kolme hoitajaa noin 12 lasta kohden. Lapset iältään 1-3 vuotta. Piha on rajattu niin, että pienillä on oma alueensa ja kaikilla muilla päiväkodin lapsilla (3-4-vuotiaat, 5-vuotiaat ja eskarit) on oma iso piha-alueensa. Itse talossa on kunkin ryhmän toimintatilojen lisäksi vesileikkihuone, jumppasali ja taidehuone. Esittelykierroksesta vastasi tässä paikassa johtajatar. Olimme kontaktissa myös muutamien hoitajien kanssa, joista jäi positiivinen kuva. Talossa oli sekä pitkäaikaista henkilökuntaa että nuorempaa uran alussa olevaa hoitajakaartia. Tämä oli ensimmäinen päiväkoti, johon tutustuimme. Neiti E oli kiinnostunut ympäristöstä, kävi tutustumassa muihin lapsiin ja meni pienten puolella hieman leikkimään. Kävi pari kertaa äidin sylistä turvaa, mutta muuten vaikutti jopa siltä, että olisi vounut jäädä sinne loppupäiväksi. Johtaja kommentoi hänen olevan rohkea ja sosiaalinen. Meille jäi todella hyvä kuva tästä päiväkodista.

Päiväkoti B taas sijaitsee vartin kävelymatkan päässä, kun A sijaitsi 10 minuutin. Ei merkittävä ero. Päiväkoti on kooltaan pienempi, siinä on vain kaksi ryhmää pienet 1-3-vuotiaat ja isommat eli 3-5-vuotiaat. Eskariin haetaan muualle. Tilat ovat oletetusti pienemmät. Molemmilla ryhmillä on talon eri päissä nukkumis-, leikki- ja ruokailutilat. Keskellä oli vielä oma vesileikkihuone ja tilavat wc-tilat. Piha-alue oli pienille ja isoille yhteinen. Pienten ryhmässä on myös 12 lasta, kun isompien ryhmässä on keskimäärin 20 (päiväkoti A:ssa jopa 25). Vierailumme aikana isommat lapset olivat retkellä ja pienistä paikalla oli puolet. Voitte kuvitella, että meno oli rauhallista ja miellyttävää. Hoitajilla oli aikaa jutella kanssamme ja heistä tuli todella lämmin ja aito fiilis rauhallisen keskustelun myötä. Toki tiedostan sen, että tilanne ei täysin vastannut päiväkodin arkea, jolloin kaikki lapset tai suurin osa olisivat paikalla. Tässä päiväkodissa oli myös niitä pitkaan talossa olleita, mutta myös nuorempia hoitajia. Päivät rakentuivat hyvin samaan tapaan kuin verrokeissa ja retkiä tehtiin erityisesti isompien lasten kanssa. Neiti E oli vähän arempi tällä tutustumisella, kävi jonkin verran katsomassa leluja, muttei ollut muista lapsista niinkään kiinnostunut. Tämä oli viimeinen tutusmiskäynti kolmesta ja olin aivan haltioissani tämän käynnin jälkeen.


 Näitä päiviä tulee ikävä hoitopaikkaelämän alettua ;(


Koska meitä on kaksi vanhempaa ja siten myös kaksi mielipidettä ja kokemusta, niin tässä kävi tietenkin niin, että olimme Miehen kanssa erimielisiä ykköshakuvaihtoehdosta! En voinut uskoa korviani, kun näin kävi. Kovasti sanoin, että so what, kyllähän sä tiedät kumman ääni ratkaisee ;) Mutta eipä ratkaissut. Jäimme pohtimaan asiaa viime viikonlopun ajaksi ja sunnuntaina sain vahvistuksen, että ykkösvaihtoehtomme on Miehen "suosikki" eli päiväkoti A. Lopulta se, että minulle tuli niin lämmin fiilis B:n rauhallisuudesta ja hoitajista ei riittänyt peittoamaan A:n plussia. Niitä oli yksinkertaisesti lopulta enemmän. Enkä kokenut sitä merkittäväksi, että toinen oli pienempi ja toinen suurempi E:n kannalta. Hänhän oli A:ssa kunnon rohkelikko. 

Joka  tapauksessa yksi iso iso iso päätös tehty ja nyt olo on keventynyt. Saamme sitten paikan kummasta tahansa, niin olemme tyytyväisiä. Molemmat olivat niin hyviä vaihtoehtoja. Tietynlainen haikeus tulee siitä, että yhteinen aika kotona on lopullisesti ohitse ja E:tä alkaa kasvattaa muut ihmiset meidän vanhempien lisäksi. Muutos elokuussa tulee olemaan suuri, mutta kauempaa ei minusta olisi ollut olemaan kotona, eikä kai Miehestäkään. Tämän kevään sekava järjestely (minä 60% töissä, Mies 80% ja kummitäti 1pv/viikossa E:n kanssa) toivottavasti kantaa kesään saakka. Syksylläkin toivon vielä pitäväni perjantait meidän kahden vapaapäivinä. Nelipäiväisen hoito- ja työviikon kai kahlaa läpi vai kahlaako?


Kävittekö muut tutustumassa hoitopaikkoihin ennen päätöstä?
Millä kriteereillä valitsitte hoitopaikan?
Onko hoitopaikka vastannut alkuperäisiä fiiliksiä?

Kivaa keskiviikkoa, SS


Tallinnassa taaperon kanssa

Alkuviikosta pakkasimme yhden yön varusteet laukkuihin ja suuntasimme eteläiseen naapuriin Tallinnaan minilomalle. Konsepti oli aika lailla sama kuin vuosi sitten - hoitoja, shoppailua, syömistä ja rentoa yhdessäoloa. Hotelliksi valitsimme tällä kertaa Tallink City Hotelin aivan Viru Keskuksen vieressä. Meillä ei ollut varsinaista hinkua päästä pulikoimaan, joten hotelli ihan keskustassa täytti tarpeemme paremmin kuin hyvin. 

Laivamatkoille varasimme molempiin suuntiin paikat Comfort class -tilasta. Olisimme hyvin pärjänneet ilmankin tätä mukavuutta, sillä niin laiva kuin hotelli ammottivat tyhjyyttään - tilaa oli vaikka millä mitalla. Menomatkan vietimme kuitenkin Comfort-tiloissa - kahvin, napsotelujen ja päivän lehtien äärellä, kun Neiti samalla kujerteli kanssamatkustajille ja juoksenteli vapaasti. Note to self: jatkossa varaamme Comfortin vasta laivalta, jos näyttää siltä, että tila on muuten kortilla. Paluumatka tehtiin Superstarilla, meno Starilla, jossa Comfort-tila ei ollut kummoinen. Kävimme hakemasta sieltä pari kertaa kahvit ja keksit, mutta muuten vietimme aikaa laivan muissa tiloissa ja lasten nurkkauksessa.





Hiussamikset <3


Tallinnassa meidät vastaanotti jopa keväinen sää. Aurinko pilkahteli aina välillä, tiet olivat sulia, eikä taivaalta satanut mitään. Neiti kävi vaunuihin päiväunille siinä vaiheessa kun laiva Tallinnan satamaan saapui eli puoli yhden aikaan. Olimme suunnitelleet, että pyörimme uniajan matkan varrella olevissa vaatekaupoissa ja sitten suuntaamme vasta hotellille. Suunnitelma onnistui osittain, mutta Neidin päiväunet ulkona jäivät lyhyiksi. Hän siis herää aina, jos metelitaso nousee liiaksi. Siksi päikyt nukutaan kotonakin sisällä. Mukaan tältä pyörähdykseltä tarttui pari löytöä Bershkasta, jonka jälkeen kirjauduimme hotellille.

Tallink City Hoteli oli puitteiltaan erittäin hyvä ja se, että siellä oli todella hiljaista lisäsi tietenkin viihtymistämme. Neiti sai kujeilla ja juoksennella vapaasti. Jopa aamupalalla muut hotellivieraat lähinnä hymyssä suin seurasivat, kun pikku-pomomme huuteli ja komenteli vanhempiaan. Kukaan ei katsonut pahalla hänen äänekästä menoaan. Hotellin oma ravintola oli niin kelpo, että söimme siellä suurimman osan aterioista. Neidillekin ystävällinen tarjoilija pyöräytti iltapuuron hetkessä. Lapsiystävällistä meininkiä, vaikka hotelli oli selvästi enemmän bisnesmatkaajien suosiossa. Ainakin tuolloin. 

Olimme varanneet tilavamman deluxe-huoneen, jossa meillä olisi hieman enemmän tilaa touhuta. Yöt samassa tilassa ovat olleet aiemminkin haaste, joten sitä pelkäsimme tälläkin reissulla, että Neiti pitäisi meitä hereillä läpi yön. Asiaahan ei helpottanut se, että E oli vielä vähän räkänen ja yskäinen. Hotellihuoneen ilmastointi ja huoneilman kuivuus saivat omankin olon tuntumaan kipeältä. Yö ei siis sujunut aivan toivotusti Neidin ähistessä ja yskiessä. Siihen päälle vielä tyynyhaaste, niin unet jäivät vähäisiksi.





Olimme varanneet molemmille hemmotteluhoidot hotellin kauneushoitolasta ja ne olivat enemmän kuin paikallaan. Kokovartalohieronta huonosti nukutun yön jälkeen oli kuin taivaanlahja. Reissu sujui siis tuttuja kaavoja noudattaen, eikä sisältänyt mitään yllätyksiä. Teimme pikapyörähdyksen Viru Keskukseenkin, mutta hankinnat jäivät ohuiksi. 

Tallinnassa minua eniten edelleen hämmästyttää asiakaspalveluammateissa työskentelevien ihmisten töykeys. Sanoisin, että joka toinen on ystävällinen ja joka toinen on kuin ei huomaisikaan. Olemme käyneet Miehen kanssa vuodesta 2004 kylpylälomilla Virossa ja vieläkään joka paikassa ei tunne oloaan tervetulleeksi. Suomessa moista asiakaspalveluasennetta ei katsottaisi hyvällä. Hemmotteluhoidoissa varsinkin asiakaspalvelu ja hoidon laatu vaihtelee paljon. Paljon Tallinna on muuttunut ja kehittynyt, mutta toisaalta ei nimeksikään. Esimerkiksi satamasta keskustaan päin kulkevien teiden soisi olla hyväkuntoisia, sillä sadat turistit niitä päivittäin tallustelee.


Tallinnan vaatelöydöt - shaping-farkut Zarasta ja paitamekko Bershkasta ;)


Yhden yön miniloma kotiympyröistä tekee todellakin tarvittavansa - irrottaa arjesta ja saa kaipaamaan omaan sänkyyn. Tämä oli juuri sopiva breikki taas tähän väliin. Sain tehtyä kosmetiikkahankinnatkin laivalta, kun arjen luottotuotteista pari oli loppumaisillaan. Täydellinen ajoitus taxfree-ostoksille. Seuraavaksi suunnitteilla on aurinkoloma huhtikuun lopulla, kun tämän loman viimeisiä rippeitä on vietetty hiihtäen ja ystäviä nähden. Huomenna palaan taas töihin, mutta Mies jatkaa lomailua vielä muutaman päivän. Kohta otamme suunnaksi Oittaan hiihtoladut ja Angry Birds -puiston. 

Leppoisaa sunnuntaita itse kullekin, SS


Ilahduta bloggaajaystävää -haaste

Sain Suskulta ilahduta bloggaajaystävää -haasteen, johon näin ystävänpäivän alla päätin tarttua. Harvemmin sitä tulee muistettua kanssabloggaajia, joten tämäpä on loistava tilaisuus siihen.




Haasteen säännöt ovat:

– Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!
– Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
– Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.


Minä haluaisin ilahduttaa:

Elinaa - Kasvukäyrillä
Remonttihiirtä - Life & Decorating

Jos otat haasteen vastaan, laitathan osoitteesi minulle meiliin, niin pystyn toteuttamaan haasteen loppuun :)


Iloa loppuviikkoon, SS



Bloggaajat koolla eli #KPBP

Tallinnan minilomasta johtuen pääsen vasta nyt kertomaan omia fiiliksiä lauantaisesta Kaksplus-blogiyhteisön tapaamisesta. Paikkana oli Otavamedian tilat Pasilassa ja suunnitellun ohjelman alkamisaika 14. Neiti sai päiväksi seuraa tädistään ja serkkutytöstä, minun kiiruhtaessa tapahtuman päiväosioon ja Miehen töihin. Sain kuin sainkin itseni lopulta edustuskuntoon, Neidin päiväunille ja Mieheltä kyydin Pasilaan.

Puitteet toimivat hyvin ja järjestäjät Anna ja Annukka olivat tehneet mielettömän työn! Mukaan oli saatu lukuisia yrityksiä, jotka näkyivät tarjoiluissa, lahjakasseissa sekä puheenvuoroissa. Päivä alkoi kuohuviinillä, mikä olikin hyvä keventäjä alkuun. Ph7 oli sponsoroinut tapahtumaan varsin kattavat tarjoilut suolaisia ja makeita herkkuja. Omiksi suosikeiksini nousivat makeat Macaronsit ja suussasulavan pehmyt Sacher-leivos. Pientä suolaista oli Estrellalta ja Real Snacksilta. Juomapuolesta vastasi Fresita. Nomnom.






Päivään oli buukattu puheenvuorot L'Orealilta, S.Oliverilta, Retipalmilta, Punavuoren Peikolta sekä Lastentarvikkeelta. LÓrealin edustajat kertoivat ihonhoidosta ja auringolta suojautumisesta. Asioita, joita voi aina kerrata ja joka kerta oppii taas jotain uutta. Käytä nainen kasvovettä! Lastenvaatemerkki S.Oliver oli minulle entuudestaan tuntematon. Lasten mallistoa myy ainakin Jesper&Junior ja aikuisten vaatteita löytää Sokoksista. Retipalmin ihonhoitotuotteet kiersivät yleisössä ja niitä testailtiin. Tältä merkiltä löytyy tuotteita ja hoitoja esimerkiksiksi raskausarpien vaalentamiseen.

Lastenvaatteita oli nähtävillä myös Punavuoren Peikon puheenvuorolla. Samalla kuulimme millaisia blogiyhteistöitä he tekevät. Esillä oli Molon välikausivaatetta, Mini Rodinin Pico-takkeja herkullisissa väreissä ja Bobon kevätuutuuksia. Merkkejä, joita meiltä ei vielä löydy. Tilaisuuden viimeinen puheenvuoro oli Lastentarvikkeella. Aiheena turvaistuimet. Keskustelua ehdottomasti eniten herättänyt puheenvuoro sisälsi tietoa ja suosituksia, koskien i-size-standardia, istuinvalintaa, turvavideoita jne. Todella hyödyllistä tietoa muun muassa se, että istuimen käyttöikä on max 5 vuotta. Suomessa, jossa lämpötilavaihtelut ovat todella suuria, on tuo viisi vuotta ihan maximi. Istuimen rakennusaineet alkavat hapertua ja sen myötä turvallisuus heiketä. Palkki-istuimia ei ylistetty tässä keskustelussa, vaan pääviesti oli, että pienillä lapsilla aina viisipistevyöt.







Se tärkein eli paikalla olleet bloggaajat :) Kaikkiaan meitä taisi olla vajaa 30. Aluksi tuntui, että muutamaa kasvoa ja nimeä lukuunottamatta, oli todella vaikea yhdistää kasvoja ja blogeja - saati nimiä. Saimme onneksi aika pian nimikyltit, joka helpotti asiaa. Koska oma osallistumiseni rajottui vain päivään, oli lopulta todella vähän sellaista aikaa, että sai juteltua yhtään kenenkään kanssa. Ennen tilaisuuden alkua ja puheenvuorojen välissä ehti sentään muutamia sanasia vaihtaa. Paulan ja Jonnan kanssa ehdin sentään oikeasti jutellakin. Ihania ladyja molemmat!

Nämä oli vähän kuin ensitreffit, että ihastus syttyi, mutta pitää ehdottomasti nähdä uudelleen. Ajan kanssa. Harmittaa niin paljon, että syöminen jäi väliin, kun silloin olisi ollut vasta kunnolla aikaa tutustua. Jo tämä nelituntinen vei minusta kaikki mehut, olin kotiin päästyäni ihan loppu. Saimme vielä todella isot kotiinviemiset, joten kotimatka taittuikin sitten bussin sijaan taksilla.

BEdesignin musta kangaskassi tekstillä: "Let´s never forget the first time we met" vei heti sydämeni. Aivan ihana. Samoin hoitoreppuun tiensä löysi Arki Designin supernäppärä ensiapupaketti.  Cloettaa täällä on mussutettu kahvin kylkiäisenä ja L'Orealin uutuuksia testattu niin huuliin kuin kasvoihin. 








Päivän tekijät eli Kaksplussan blogiyhteisö - kiitos!
(muutama ehti karata kotiin jo ennen kuvan ottamista)

kuva: Pisara


Seuraavia treffejä innolla odottaen, 
SS

 

Talvilomalla!

Kirjoitin lomapohdinnoista aika tasan kuukausi sitten ja nyt ollaan ensimmäisen talvilomapätkän alussa. Haaveilut auringosta ja lämmöstä siirtyivät hieman eteenpäin huhtikuulle, jolloin on tarkoitus pitää talviloman toinen osio. Siihen aikaan on enemmän kohdevaihtoehtoja, kun lämpöä löytyy eteläisestä Euroopasta. Pääsemme reissuun myös huomattavasti kohtuullisimmilla kustannuksilla, mikä sekin on suuri plussa. Aurinkolomakuumetta ei helpota se, että Instagram vilisee kuvia Abu Dhabin ja Dubain kaltaisista lomaparatiiseista. Parin kuukauden päästä sitten.

Jottei loma menisi pelkäksi kotinurkilla pyörimiseksi, niin lähdemme huomenna minilomalle Tallinnaan. Siellä on tullut käytyä aika tasan kahdesti vuodessa - kerran talvella ja kerran kesällä. Viime vuodenvaihteen tietämillä olimme siellä ensimmäistä kertaa Neidin kanssa ja se oli kerrassaan onnistunut irtiotto silloiseen vauva-arkeen. Jutun voit lukea täältä. Silloin mukana oli vaunukopassa viihtyvä vatsavaivainen nelikuinen, jota imetettiin vielä öisin. Nyt mukana on vauhdikas taapero, joka ei juuri vaunuissa viihdy, vaan pitää päästä touhuamaan ja kävelemään. Toiveissa olisi yhtä rentouttava irtiotto kuin vuosi sitten - vähän hoitoja, hyvää ruokaa, perheaikaa ja shoppailua. Saas nähdä miten meidän käy.






Kuvat vuoden takaa


Varasimme laivamatkoille Tallink Comfort -paikat, joihin tutustuimme viime talvena. Vauvan kanssa matkustaminen tilavassa rauhallisessa tilassa oli erittäin miellyttävää, toivottavasti taaperonkin. Ainakin hän saa melko vapaasti siellä touhuta ja temmeltää, ilman että on pelkoa katoamisesta tai vastaavasta. Kirjoittelen sitten miten meillä meni.

Tämän minibreikin jälkeen meillä ei kiveen hakattuja suunnitelmia ole, mutta puhetta on ollut mäenlaskusta, hiihtämisestä, kylpylästä ja ystävien näkemisestä. Saa nähdä, mitkä kaikki toteutuu. Aikeissa on myös ottaa hetki kaksin seuraavana viikonloppuna ja laittaa Neiti yökylään toista kertaa. 

Eilen oli kerrassaan mahtava kaksplussalaisten blogipäivä. Ennakkofiiliksistä kirjoitinkin, mutta millainen päivä todella oli, niin siitä kirjoittelen piakkoin oman postauksensa. Nyt kuitenkin kotihommiin ja reissuvalmisteluihin. Reissukuulumisia pikana Instagramista @hyvavoittaa.

Leppoisaa sunnuntaita, 
SS