Se ensimmäinen.. & Hyvää vappua!

Nimittäin Neidin ihka ensimmäinen vappupallo kotiutui eilen. Mies oli valinnut tytölleen suloisen keijukaispallon ja hankkinut moisen perinteikkäältä vappupallomyyjältä. Wöy! Itsehän olin suuntaamassa Honkkariin tai vastaavaan pallo-ostoksille. Nyt ei tarvitse ja pallohan on i h a n a!

Vappua vietämme tänään rennoissa merkeissä naapurissa herkkuhodareiden, salaatin, munkkien ja kuohuvan parissa. Tulemme ajoissa kotiin, kun Mies karkaa vielä yöksi töihin ja saamme Neidin ajallaan nukkumaan. Koska ilta loppuu aikaisin, alkaa vapun viettäminen jo iltapäivän puolella. Huomenna luvassa on lisää ystäviä lapsineen - kuusi aikuista ja neljä lasta (E nuorin ja vanhin 4-vuotias). Menoa ja meininkiä ei taatusti puutu. Tarkoitus on samalla avata grillikausi ja jatkaa munkkien syöntiä :)

Vappu ei ole moneen vuoteen ollut meille mikään suuren juhlan aihe. Lapsuudessani vappua vietettiin osallistumalla perinteiselle vappumarssille Hakaniemestä Hgin keskustaan. Teinivuosina vappua vietettiin kavereiden kanssa "perinteisin menoin" ja aikuisiällä olin monen monta vappua Linnanmäellä töissä muiden juhliessa. Erään vapun jälkeisissä linnanmäkeläisten juhlissa (vuonna 2003) sai alkunsa tämä minun ja Miehen pian 11 vuotta kestänyt yhteiselo :)

Viime vuonna näin, pallo masussa ;)



Tänä vuonna tuo "pallo" toivottaa Teille kaikille ihanille lukijoilleni kuplivaa, aurinkoista ja iloista vappua!






Instagram-viikot #16 ja #17

Päivitin nyt kerralla parin viime viikon ajalta meidän Instagram-kuulumiset. Huomaan muuten, että alkuhuuma Instan osalta alkaa mennä ohi ja enää en sataa kertaa päivässä intoile kuvaamisen kanssa. Nyt Mies ja minut tuntevat nauravat, että etpä! Lieveilmiö alituiselle kännykuvaamiselle on se, että järkkäri kulkee matkassa yhä harvemmin. Onneksi puhelimella otetut kuvat ovat sentään kohtuullisen hyvälaatuisia, vaikka järkkärillä jälki on edelleen ihan toista luokkaa.

Viikonloppu hujahti kevätflunssasta toipuessa ja rennosti kotiympäristössä. On aivan superia viettää välillä täysin ohjelmatonta viikonloppua. Sain lepäillä rauhassa ja katsoa hömppää, ulkoilla ja touhuta E:n kanssa. Mies puuhasi pihan parissa sen minkä työvuoroiltaan ehti ja muonitti naisväkeä siinä sivussa :) Neiti mennä tohottaa kierien ja työntäen ympäri kämppää, että olemme joutuneet tekemään ensimmäisiä turvallisuutta lisääviä järjestelyjä - pinnasänky laskettiin alemmas ja lattialla ollut viherkasvi sijoitettiin uuteen paikkaan.

Vauvauinti päättyi meidän osalta lauantaina, sillä peruimme toukokuun uinnit. Olemme toukokuussa kolme lauantaita reissussa, joten olisimme päässeet vain kahdesti paikalle. Jatkamme uinteja keskenämme ja perjantaina on taas tarkoitus mennä. Näistä ihanista kultakaloista otettiin lauantaina kuvia niin veden alla kuin päällä. En malta odottaa millaisia otoksia Neidistä saatiin. Uintiseurana oli poikkeuksellisesti Miehen sisko ja oli oikein kiva reissu näinkin.

Tällä viikolla vietetään vappua ja meillä on yhtäkkiä niin aattoon kuin vappupäivään kivaa ohjelmaa. Vappu ei ole meille juhlapyhistä tärkein, mutta on silloin tietysti mukava nähdä ystäviä ja viettää aikaa yhdessä. Taidanpa hankkia Neidille ensimmäisen vappupallonkin <3

Lisää meidän kuulumisia reaaliajassa Instassa nimimerkillä @hyvavoittaa.



1. Showkuoro Aventurin KOHU! -esitys oli erinomainen. Tulevan sunnuntain esitykseen, joka on samalla viiimeinen!, on vielä saatavana lippuja. Liput täältä.
2. Karvanen kaveri ihmetytti aluksi Neitiä, mutta hetken tutkailun jälkeen hän ei ollut moksiskaan.
3. Ystävän luona oli myös tulevaisuuden leikkikaveri, tasan vuoden vanhempi tyttö.
4. Toinen tulevaisuuden leikkikaveri kävi kylässä ja samalla kokeili Neidin Bumboa.
5kk nuoremman Neiti S:n seikkailuja enemmän täältä.



1. Ensivisiitti idylliseen ja upeat maisemat tarjoavaan Sinisen Huvilan kahvilaan Töölönlahdella.
2. Samaisen kahvilan latte ja korvapuusti veivät kielen mennessään, NAAAM!
3. Mitä isi duunas? No teki E:lle oman katsomon josta tarkkailla pihahommien etenemista (äiti jumpassa). Repesin :D
4. Sormiruokailun saloihin on Neitiä tutustutettu päivittäin. Muutaman kerran on jo jotain imeskeltykin.
5. Vatsan täyttymisestä ja Neidin kasvusta pitää huolen soseet edelleen.
6. Puuroista oli juttua blogissakin. Maitoa sisältäneet puurot aiheuttivat kuitenkin E:lle vatsaongelmia eli niillä heitetään kuikkaa ja vedellään taas naamariin Muksun vauvapuuroa :/
7. Ihan on pakko tunkea itseään ahtaisiin paikkoihin ja vetästä kiukkuraivarit, kun jäädään jumiin. Hassu <3
8. Kesäisissä keleissä reippailua ja ulkoilua pari kertaa päivässä.
9. Kevään ekat mansikat. Mauttomiahan ne vielä olivat, mutta näyttivät herkullisilta.



1. Vauvauinnit oli sitten siinä kevään osalta.
Katsotaan nyt sitten jatkamme syksyllä ryhmässä vai miten ylläpidämme uintiharrastusta.
2. Chillausta - telkkaria, maksaläiskien kauhistelua ja öllöttelyä kainaloikkain.
3. Parvekelaatikoihin orvokkeja ja Kingiksellä suu makiaksi.
Uusi maku, pekaaninpähkinä, jo vain suosikki on löytynyt.

Kivaa viikkoa, SS


Suojaan auringolta (ja maksaläiskiltä)!

Nyt kun kevätaurinko on hellinyt hipiöitämme pari viikkoa oli aika päivittää perheen aurinkosuojatuotteet ajan tasalle. Vaatimukset tuotteiden osalta ovat korkealla, sillä tänä kesänä haitallisilta säteiltä suojeltavana on erittäin herkkä Neiti E:n iho. Puhumattakaan omasta ihostani, joka on kärsinyt edelliset kesät ikävistä maksaläiskistä. Erityisesti viime kesänä kun olin raskaana, läiskäalueet vaan laajenivat ja tummuivat. Ilman meikkiä järkyttävän näköistä :(

Olen ollut nuorempana kunnon auringonpalvoja, enkä käyttänyt juuri mitään suojarasvoja. Kun tutustuimme Mieheni kanssa reilu 10 vuotta sitten, löysi kaksi auringossa viihtyvää toisensa. Alkoi yhteiset auringonpalvontareissut, joilla ei suojavoiteilla läträtty. Tyhmä tyhmä pää, josta maksetaan nyt. Periaatteeni oli, että Suomen kesässä ei voiteita tarvitse, mutta ulkomailla asia oli toinen. Jossain vaiheessa vähän varkain kivannäköiset pisamat alkoivat laajentua ja yhdistyä laajemmiksi tummentuneiksi alueiksi kasvoillani.

Pari vuotta sitten vietin kolmekymppisiäni, jolloin ensimmäiset maksaläiskät kasvoissa olivat selvästi nähtävissä. Otsan alueella minulla on oma viivakoodisto eli vaakasuuntaiset läiskät, ja poskipäillä toiset samanlaiset. Voitte vaan arvata, kuinka kertarysäyksestä muuttui tämän naisen suhtautuminen aurinkosuojatuotteisiin ja auringonottoon.


Vasemmalla otsan "viivakoodi" nähtävissä ja tummemmat alueet poskipäillä. Oikealla, miltä tätä nykyä näytän rannalla tai vastaavassa aurinkopaikassa :) Hatut, huivit, lasit ja korkeat suojakertoimet!

Maksaläiskien ilmestymisen jälkeen olen ollut todella valveutunut aurinkosuojatuotteiden käyttäjä. Patistan muitakin ärsyttävyyteen asti. Kesällä käytän kasvoilla AINA suojakerrointa 50. Tämäkään ei valitettavasti riitä pitämään talven aikana vaalenneita maksaläiskiä poissa :(

Jos vietän päivää veneellä, rannalla, uimastadionilla, puistopiknikillä verhoan pääni joko hattuun tai huiviin, käytän aurinkolaseja ja suojakertoimia. Käyttämissäni meikkivoiteissa ja kesäaikaan CC-voiteessa on kaikissa suojakerroin joko 15 tai 20. Ympäri vuoden joku suojakerroin on kasvoilla aina. Vartalolle riittää pienemmät kertoimet ehkä 10 tai 20, mutta kasvoille sk50 on tullut jäädäkseen.

 Loppukesästä kasvojen läiskät olivat melko tummat. 
Tässä olemme lähdössä kotiin sairaalasta, kun E oli 4pv ikäinen <3

Kauhulla odotan, miten kasvoni reagoivat tänä kesänä aurinkoon. Sillä kyllä ne vaan tulevat taas altistumaan auringolle ja luultavasti taas läiskät tummuvat kesän mittaan. Toivon vain, ettei ainakaan enempää kuin viime kesänä. Muuten tämä rouva tarvitsee jo todella peittävät voiteet (Joe Blascot) kasvojen väriä tasaamaan. Onko muilla kokemuksia vastaavasta? Miten kävi hormonimuutosten aiheuttamille ihonvärimuutoksille, katosivatko ne vai jäivät kiusaksi?

Alle 2-vuotiaille ei suositella paahtavassa auringossa olemista lainkaan. Tämä on tietenkin tavoite, mutta nyt kevään mittaan on jo ollut tilanteita, jolloin E:n kasvot ovat olleet hetken auringossa. Hänellä on aina aurinkolasit, pipo ja vaunujen suojaava kuomu, mutta täytyy vielä hankkia joku lipallinen lätsä/pipo kesäksi, mikä suojaa tavallista pipoa enemmän. Erikseen on toki vielä hellehatut.

Alkuviikosta istuimme takapihalla, niin rakensin E:lle suuresta sateenvarjosta aurinkosuojan, jonka suojissa Neidin oli kiva köllötellä. Tämä ratkaisu toimii kesän piknikeillä ja mahdollisilla rantareissuilla - siis silloin, kun varjopaikkaa ei ole saatavilla. Pyrimme tietenkin siihen, että E on aina suojassa suoralta auringolta ja jos näin ei ole, hänen ihonsa ei ole paljaana, vaan pitkähihaisten suojissa. Olen miettinyt omalle pihalle pientä allasta kesäleikkeihin ja siinä touhussa vesi heijastaa auringonsäteet suoraan kasvoille. Silloin esimerkiksi poskille ja nenään voisi sipasta pikkasen rasvaa.

Hankimme siis varmuuden vuoksi E:lle aurinkosuojatuotteen kehutulta sveistiläiseltä Ultrasun-merkiltä. Näitä myydään taxfree-myymälöissä ja lentokoneissa. Tuotteiden sanotaan olevan kevyitä iholla ja äärimmäisen kestäviä, niitä levitetään vain kerran päivässä, ne antavat optimaalisen suojan myös vedessä ja sopivat aurinkoallergikoille. Neidin suojavoide sisältää 100% fysikaalisen filtterin eli se heijastaa auringonsäteet iholta pois.

  
High 50 SPF Reflexkids formula 100 ml
Toimii välittömästi levityksen jälkeen
Ei hajusteita, rasvaa eikä mineraaliöljyjä
Sis. provitamiini B5:tä, joka kosteuttaa ihoa
SOD (tehokas vapaiden radikaalien sieppari) suojaa ja hoitaa ihoa tehokkaasti
100% fysikaalinen filtteri

Medium 20 SPF Sensitive glimmer formula100 ml
Hellävarainen, rasvaton ja helposti levittyvä
Kestää hyvin vettä, hikeä ja hankausta
Suositellaan aurinkoallergikoille
Ei sisällä rasvaa, emulgointiaineita eikä hajusteita
Tekee ihosta hohtavan!
SOD (tehokas vapaiden radikaalien sieppari) suojaa ja hoitaa ihoa tehokkaasti
Kemiallinen ja fysikaalinen filtteri

(kuvat ja lähde Satoki)


Aion käyttää tulevana kesänä kasvoille sekä Neidille hankittua tuotetta että viime kesänä käyttämääni Eucerin sk50 -rasvaa. Hankimme samalla miedomman sk 20 Ultrasun-tuotteen (yllä kuvaus) Miehen ja minun käyttöön. Vaikuttaa lupaavalta niin koostumuksensa, hajuttomuutensa kuin kestävyyden puolesta. Tekee ihosta hohtavan -mainoslause kieltämättä vähän epäilyttää, mutta ehkä siitä kuvia sitten myöhemmin ;)

Näillä voiteilla ajattelimme pärjätä myös uhkaavasti lähestyvän Italian reissun. Miten teillä suojataan isojen ja pienempien nassut ja tassut kesäaikaan?

 Nautitaan auringosta turvallisesti ja nyt vietetään leppoistaa sunnuntai-iltaa, SS



Voihan puuro!

Kokonainen postaus puurosta - vauvan puuroista - kyllä, se tulee tässä. Neiti E on osoittautunut erittäin valikoivaksi sen suhteen, mitä hänen suuhunsa yritetään milloinkin laittaa. Erityisesti puurojen suhteen. Samanaikaisesti puuro on hänen suurinta herkkua. Ollut siitä asti, kun puuro lisättiin 5kk iässä ruokavalioon. Kuulostaako kummalta vai löytykö sieltä kohtalotovereita?

Neidin puurolautaselle päätyi aluksi Hollen hirssi- ja riisipuuroa. Hienojakoisena tietenkin. NAM molemmille! Jossain vaiheessa hain samalta merkiltä ravintorikkaampaa spelttipuuroa ja senkin menekki oli taattu. Hollen puuroja meille kiikutti kerran käly Itiksen Ruohonjuuri-kaupasta ja kerran hain niitä itse samaisesta puodista. Lähikauppa kun ei tätä merkkiä myynyt lainkaan. Myöhemmin olen nähnyt kyseisiä puuroja isompien markettien hyllyillä.

Neiti syö puuronsa yleensä luumulla. Toisinaan ripauksella jotain toista hedelmä- tai marjaherkkua. Puuro valmistetaan meillä siten, että vesi kiehautetaan vedenkeittimessä ja sitten lautasella sekoitetaan jauheeseen. Viime aikoina puuroa on toisinaan jatkettu maidolla. Esimerkiksi silloin, jos Neiti on herännyt isänsä kanssa tai päivän maitohetket on jäänyt lyhyiksi tai vähäisiksi.

Muksun 8kk+ Täysjyväpuuro testissä juuri nyt

Ensimmäiset puurotaistelun merkit oli edessä, kun Hollen puurot alkoivat huveta ja ostimme uutta eri merkkistä puuroa tilalle. Minä ja Mies syömme toisinaan Myllärin luomupuuroa (kuituinen kaurahiutale), jota jauhoimme sauvasekottimella pienemmäksi ja yritimme tarjota Neidille. Ei mene alas, ei niin millään. Ensinnäkin tavallisesta kaurapuurosta veteen tehtynä tulee ihan liisteriä. Neiti E reagoi "vääränlaiseen" puuroon suunnattomalla kiukulla ja itkulla.

Sitten marssimme kaupan lastenruokahyllylle ja nappasin mukaan Hipp-merkin riisipuuroa ja Muksun kaurapuuroa. Hipp jäi kokkareiseksi, vaikka kuinka sitä veivasin ja yritin Neidille tarjota. Ehdoton ei siis. Muksun hienojakoisesta kaurapuurosta saimme viimein vakkaripuuron Neidille. Neuvolasta patistettiin siirtymään kauraan ja muihin kotimaisiin viljoihin käyttämiemme hirssin ja riisin sijaan. Kaurapuurohurmiossa elelimme ajan 6kk-7kk - vatsa ei reagoinut ja puuro maistui eli elämä hymyili.

Kunnes tällä viikolla mammaryhmässäni oli puhetta siitä, saako vauva riittävästi viljoja. Moni oli ruvennut antamaan Nalle Neljän Viljan puuroa, jossa on kaikki kotimaiset viljat eli vehnä, ohra, ruis ja kaura. Innostuin, että tuohon mekin siirrytään. Ei muuta kuin kaupasta taas uusi paketti puuroa ja kokeiluun. Itseasiassa hiutaleet näyttivät vielä isommilta ja rakeisemmilta kuin Myllärin kaurahiutalepuuro. Liisteriä mitä liisteriä. Neuvolatädin antamia ohjeita mukaillen, laitoimme lusikan kärkeen reilusti luumusosetta ja ihan vähän tätä uutta rakeista puuroa. Selkeä ei puurolle. Neiti oikein suki päätään ja ilme mutrulla ihmetteli, että mitä te oikein yritätte. Taas väkersimme jonkun toisen puuron pikapikaa, kun Neiti itkeä huutaa pää punaisena tuolissa.

Ehdoton EI näille puuroille, vaikka hiutaleet jauhettaisiin pieniksi

Tilanne oli tämän viikon alussa se, että käyttämämme Muksu Kaurapuuro oli loppumassa, joten saimme luovia eri hiutaleiden kanssa, miten saataisiin Neidille maistuva puuro kasaan. Puurotta ei kuitenkaan voi yöunille käydä. Eilen Mies lähti illalla kauppaan puuro-ostoksille. Tuliaisena Muksun Täysjyväpuurovalmiste 8kk+. Innoissani olin, että näinköhän löytyi puuro, josta tyttö saisi viljoja monipuolisesti ja totuttaisi häntä hieman rakeisempaan koostumukseen. Iltapuuron tekovaiheessa luen tuoteselostetta, jossa lukee herajauhe maidosta! Kääk, maitoa Neidille! Vielä on vahvasti muistissa imetysdieetit ja maitoherkistymiset, joten olen ollut supertarkka mitä tulee Neidin saamiin maitotuotteisiin. Kiroan Miehen sinne johonkin ja mietin, että miten puuron ostaminen on niin vaikeata.

Päätimme kokeilla pienen annoksen maitopuuroa ja antaa aamulla toisen koe-erän. Puuro maistui ihan ok, eikä makeutensa vuoksi kaivannut edes hedelmää sekaansa. Eilisillan toinen puuroerä valmistettiin spelttihiutaleiden jämistä. Tässä vaiheessa ajattelin, että huomenna haen kaupasta 20 pakettia erilaisia puuroja. Eihän se sirkustelu tähän pääty - meillä nykyään lauletaan tai hyräillään iltapuuron ajan, jotta E:llä ei pala hihat. Tämä alkoi noin viikko sitten, kun iltapuurolla alkoi jokin? kiukuttamaan, niin aloin laulaa hänelle Metrolla mummolaan -laulua. Jep, nyt sitä lauletaan joka ilta. Ilmeisesti E ajattelee, että saavutetuista eduista ei luovuta.

Tänään aamulla tein 0,5dl  annoksen Muksun maitoa sisältävästä Täysjyväpuurosta ja se meni alas juuri ja juuri. Eikä aiheuttanut mitään reaktioita!! Viimeiset hienonhienot kaurahiutaleet käytettiin aamun toiseen puuroerään ja taas oli yksi puurotaistelu takana. Mutta mutta, tämä Muksun 8kk+-puuropaketti sisältää vain 250g puurohiutaletta. Yhteen desin puuroannokseen tulee 7-8rkl (35g) puurojauhetta eli paketti riittää noin seitsemään annokseen - WHAAAT? Ei siis millään lailla järkevä puurovalinta pidemmän päälle. Kaipa me jatkamme sinnikkäästi epätoivoisia yrityksiä siirtyä karkeampiin puuroihin ns. koko perheen puuroihin. Siihen asti menemme hienojakoisilla puurohiutaleilla hienohelman näin halutessa :)

Jakakaa ihmeessä kikkanne kokkareruoan/-puuron totutteluun? Aika varmaan tekee tehtävänsä tässä asiassa. Mitkä puuromerkit on teidän vauvojen suosikkeja?

Tuttua ja turvallista ja JÄLLEEN uusi puuro kokeiluun Semperin speltti

Hain kuitenkin vanhan tutun ja turvallisen kaurapuuron tänään ja kokeiluun Semperin Spelttipuuron. Saas nähdä, millanen puuroilta meillä tänään on luvassa :)

Rauhallista viikonloppua kaikille sohvan pohjalta. Täällä ollaan ikävästi joko kevätflunssan tai allergian kourissa :(

Terkuin, SS

PS. Aivan huikeeta, että blogilla on sivunäyttöjä jo reippaasti yli 200 0000!!! Ja rekisteröityneiden lukijoiden osalta meni sata rikki tänään! <3 Kivoja juttuja luvassa, kunhan vähän kerään voimia ensiksi.


Neiti E 8kk & neuvolalääkäri

Neidille on tullut uusia taitoja hurjasti viimeisen kuukauden aikana. Liikkumisen saralla hän on alkanut kieriä. E liikkuu kierien paikasta A paikkaan B. Peppu nousee ylös vatsalla ollessa ja ihan parina viime päivinä tässä asennossa on alettu jaloilla potkia vauhtia. Enteitä konttaamisesta havaittu. Istuminen sujuu tukevasti - toisinaan köpsähdetään kumoon, yleensä sivusuuntaan.

Hän on alkanut matkia. Ilmeitä, eleitä ja puhetta. "Ättä" Äiti" "ÄitiÄiti-titi-Ättää" hän sanoo monta kertaa päivässä<3 Miehen mukaan sieltä tulee myös "Isi", mutta en ole itse tätä vielä todistanut :) Neiti vilkuttaa ja sekös on kivaa. Hän nauraa räkättää sydämensä kyllyydestä ja toisaalta kun pahoittaa mielensä tai turhautuu, on alahuuli mutrulla ja krokotiilinkyyneleet poskilla. Hän puhuu haltijakieltä: "hä-tä-it-ti-shhhuu" "hiisi-shiii-tätä" "ängä-ängä-ängä". Useimmiten hän joko kirkuu/huutaa, suhisee tai vaikeroi ängä-ängä-ängää.



Matkiminen on cool, hän matkii ja häntä matkitaan. Sekös naurattaa meitä kaikkia :) Liikkumisen ja puhumisen saralla on tapahtunut paljon, mutta niin on myös meidän päivärytmissä. Sellaista ei enää ole! Tähän asti selkeä rytmi on vaihtunut rytmittömyyteen. Se moneltako Neiti herää määrittää päivän kulun. Ja se jos joku vaihtelee. Meillä herättiin monta aamua klo 06.15, sitten yhtäkkiä nukutaankin 08.00 asti. Eniten haastetta päiviin tuo tällä hetkellä se, että unet saattavat olla todella lyhyitä. Jos unet ajoittuvat "väärin", niin illan valvomispätkästä tulee liian pitkä ja se tarkoittaa itkua ja kiukkua :/

Iltarutiineihin on tullut lisänä kahden hampaan harjaaminen - se sujuu vähän niin ja näin. Ensin äiti harjaa hammastahnan kanssa sen minkä pysyy kaikelta kielen eteen tunkemiselta. Sen jälkeen Neiti harjaa eli maistelee toista hammasharjaa suussaan.


Luonteeltaan Neiti on aurinkoinen ja sosiaalinen. Hän on nykyisin onnesta soikeana saadessaan huomiota. Kotona piipahtaville vieraille hän esiintyy ja kujertaa innoissaan. Mutta toisaalta E on samalla herkkä ja tarkkaavainen. Hänestä on tullut yhä enemmän äidin tyttö, tai sellainen vaihe on menossa, sillä äitiä kaivataan tällä hetkellä vähän joka asiaan.

Erikoistaitona mainittakoon kyky tunkea pää mitä ahtaimpiin rakoihin ja koloihin. Sama taito aiheuttaa myös eniten turhautumista. Lisättäköön, että omassa huoneessa on ihan pakko punkea itsensä pinnasängyn alle (kuva alla) - hassu pieni.

Yöt jatkuvat superhyvinä. Muutamana yönä on pitänyt noin klo 23. käydä korjaamassa E:n asentoa ja laittamassa tutti suuhun, mutta muuten hän nukkuu täydet yöt edelleen. Yli kolme viikkoa jo! Nukkumaan E laitetaan aika tasan klo 21 ja hän heräilee sitten 06-08 aamulla. Tätä nukkumishommaa voisi hehkuttaa loputtomiin.

Totinen TVOFin tuijottaja

Lempipaikka omassa huoneessa :O

***
Eilen kävimme 8kk-neuvolassa ja lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tuumasi, että kasvaa tasaisesti, suloinen tyttö ja kaikki kunnossa. Istumista katsottiin ja pinsettiotetta. Jälkimmäinen hakusessa. Kaksihampaisen Neidin kanssa saisi alkaa sormiruokailla ja totutella karkeampaan ruokaan. Päivän molemmilla aterioilla on jatkossa lihaa, jotta liikkuvaisen vauvan proteiinin saanti on taattu. Paino ylitti huimat 7kg ollen nyt 7045g ja mittaa Neidillä on 65.7cm - jatkaa kasvua tasaisesti omilla käyrillään. 

Keskustelimme myös imetyksestä ja sen mahdollisesta lopettamisesta. Tällä hetkellä tilanne on se, että tuttipullosta ei mene rintamaito eikä korvikemaito alas. Neuvolatäti kehotti kokeilemaan isin hoitovuorolla hörppyyttämistä lasista/mukista, jos siten saisi maidot alas. Vahvasti tuli tunne, että pyrin jatkamaan  imettämistä sinne vuoden ikään. En aio stressata siitä, mutta jos se sujuu näin kuin tähän asti (toisinaan aika haasteellista, toisinaan jaksetaan siihen keskittyä), niin eihän tässä olisi enää kuin 4kk jäljellä. Siihen asti äidinmaidosta on todettu olevan hyötyä lapselle ja vuoden iässä voisi sitten suoraan siirtyä tavalliseen lehmänmaitoon.

Hurjaa, että seuraava neuvola olisi ollut vasta neljän kuukauden päästä eli vuoden iässä. Varasin meille ylimääräisen 10kk-käynnin ihan siitä syystä, että haluan tietää miten meidän Neiti kasvaa. Meidän neuvolatätikin on niin huippu, että siellä on kiva käydä juttelemassa kuulumiset.


Pakko jumppaa ihan koko ajan!

***
Neitimme 8kk osaa ja taitaa, kasvaa ja kehittyy:
- Päivässä viisi kiinteää ateriaa - aamupuuro, lihakasvissose lounaaksi, hedelmävälipala, lihakasvissose päivälliseksi ja puuroa iltapalalla. 
Jatkossa kerran pari päivässä kokeillaan sormiruokailua muun ruokailun lomassa.
- Rintamaitoa ruokailujen yhteydessä, 5x vrk
- Kaksi hammasta!
- Vaatteet kokoa 68cm ja ihan muutama kokoa 74cm.
- Libero koossa 4! Ensimmäiset housuvaipat otettu käyttöön.
- Kiinnostuksen kohteina rasvapurkit, kaukosäätimet, äidin lompakko, puhelimet, narut, hihnat, vaatteet yms.

- Ensimmäinen haaveri eli tippuminen sohvalta takana. Samoin ensimmäinen viherkasvin maistaminen :/ 
- Vierastaminen on vähentynyt ihan minimiin. 
- Liikkuu kierien. Istuu tukevasti ja tohottaa takaperin menemään.
- Päiväunia on pääsääntöisesti kolmet päivässä. Aamu-unet pisimmät ja sen lisäksi kahdet lyhyemmät. Yhteensä noin 3-4h

Täällä aiemmat kk-postaukset; 7kk6kk5kk4kk3kk2kk ja 1kk.

Eilen päivää paistateltiin takapihan lämmössä.

Kuulisin mielelläni, miten olette aloitelleet sormiruokailua? Meillä on annettu banaania, viinirypäleitä, maissinaksuja, tänään porkkanaa, kesäkurpitsaa ja pastaa. Aika vähän niistä suuhun vielä menee. Entä miten olette saaneet vauvan totuteltua karkeampaan ruokaan? Tämä meidän hienokurkku ei nimittäin paria lusikallista enempää suuhunsa suostu ottamaan mitään kokkareista. Jatkamme vaan yrittämistä ja täytämme mahaa sileillä soseilla, kunnes sormiruokaillen alkaa maha täyttymään.

Aurinkoa viikkoon, SS


Arvonnan voittajat..

Lasten Mehiläisen arvonnassa Reddie-ensiapuboxin voittavat:



Anonyymi-Aada
Kristaliini
Annaleena
Emilia
Johanna W.

Onnea voittajille <3

Laitan teille tuota pikaa sähköpostia! 



Vesillä!

Pääsiäistä on vietetty varsin kivoissa merkeissä, sillä kelit ovat todella kohdillaan. Aurinko on varsinkin eilen ja tänään lämmittänyt kivasti ja sekös on kohottanut mielialaa. Mies puuhasteli lomansa päätteeksi veneen kuntoon, joten tänään pääsimme avaamaan veneilykauden.

Päänvaivaa viime päivinä aiheuttanut pukeutuminen oli tälle retkelle ihan yhtä haastavaa. Lopulta päädyimme koko konkkaronkan osalta pukeutumaan kerroksittain - väliin fleeceä ja kuoritakki/-puku päälle. Pääsimme veneelle, niin neidiltä sai riisua kuoripuvun pois, samoin meiltä takit. Fleece normivaatteiden päällä oli juuri passeli varustus vesille aurinkolasien ja pelastusliivien lisäksi. Mukaan pakkasimme vielä kahvit ja ruisleivät evästelytuokiota varten.


Neiti tönötti kuin patsas pelastusliiiveissään, joten saahan nähdä miten nopeasti menee hermot niiden kanssa. Pakko vaan totutella. Tänään hän viihtyi kohtuullisen hyvin sylissä, mutta makuullaan meni hermot heti. Pohdimme, että näinköhän onnistuu nukuttaa neitiä veneeseen, kun enää ei ole  vaunukoppaa tms. käytettävissä, niin hän meni ja nukahti syliini! Todella poikkeuksellista. Näin on käynyt viimeksi kuukausia sitten. Eli veneen hurina ja tasainen jytke varmaan auttoi asiassa, joten eiköhän ne päiväunet suju pidemmilläkin reissuilla - edes kohtuullisesti.


Viime kesänä ison mahan kanssa veneellä keikkuminen oli oma taiteenlajinsa, mutta on se sitä tänäkin kesänä. Nimittäin nyt on masu vaihtunut 8kk-ikäiseen neitiin, joka kaipaa viihdyttäjää tai syliä kaiken aikaa. Tarkoitus olisi oppia Miehen opastuksella sen verran venetouhuja, että voisimme toisinaan vaihtaa rooleja - näin meillä kaikilla olisi takuulla mukavempia kesäretkiä tiedossa :) Seuraava veneretki onkin varmaan luvassa jo ensi viikolla - tänne luvataan jopa +20c!!


Tällä mammalla alkaa olla niska-selkä-takaraivo niin kipeänä ja jumissa, että salille ja hierontaan mars. Kävin torstaina hieronnassa, josta sainkin helpotusta hetkeksi, mutta nyt taas paikat ihan jumissa. Eipä siihen muu auta kuin liikkuminen ja venyttely. Turha marista omaa saamattomuuttaan :) Tietenkin suurin jumien syy on pikkupakkauksen kantaminen, istuimen, vaunujen yms. nostelu ja imettäminen. Näitä kaikkia teen huonoissa asennoissa. Huomenna heti aamusta salille suuntaa tämä Rouva.

Suoritan ensiapuboxien arvonnan huomenissa, joten olkaa kuulolla!

Iloa iltaan ja viimeisiin vapaisiin, SS



Vauvakinossa ensimmäistä kertaa..

ja jääköön se myös viimeiseksi. Tähän tulokseen päädyin kokemuksen perusteella. Koko konsepti herätti etukäteen epäilyksiä, mutta pitihän tätäkin vauvapuuhaa päästä kokeilemaan ennen tuomitsemista.

Lähdimme liikenteeseen Neidin aamu-unien ja maitotankkauksen jälkeen. Mukaan oli pakattu lounas, leluja ja auton turvaistuin, jossa olin suunnitellut E:n nukkuvan päivän toiset unet. Ne nimittäin ajoittuivat juuri elokuvan puolivälin tienoolle. Saimme leffaseuraksi naapurit eli neitiä kolme viikkoa nuoremman vauvakaverin äiteineen.


Otimme paikat toisesta laitaa eturiviä, jotta vauveleilla olisi tilaa mönkiä lattialla. Paikkavalinta oli passeli tämänikäisten vauvojen kanssa. Vierestämme löytyi vaipanvaihtopiste, syöttötuoleja ja toiselta laidalta mikro ruokien lämmittämistä varten. Eturivin edessä oleva lattia oli vuorattu täyteen leluja, leikkimattoja, tyynyjä, liukumäki jne. (oheistavaraa oli ehkä hieman liiaksikin). Levittäydyimme siihen mekin tavaroinemme ja kipasin vielä aikuisille poppareita, niin olimme valmiita elokuvaa varten.



Elokuvan ensimmäinen tunti meni mukavissa merkeissä. E söi lounaan ja maissinaksuja tyytyväisenä syöttötuolissa, imetin häntä ja sitten touhuttiin lattialla. Pystyin ihan oikeasti hetkittäin seuraamaan elokuvan juonta. Ongelmat alkoi, kun Neitiä alkoi väsyttää. Hän ei ole ikinä ollut paras nukkuja hälyssä tai ns. rauhattomassa ympäristössä. Hän ei kaipaa täyttä hiljaisuutta, mutta nukahtamishetkellä rauhaisasta ympäristöstä ei ole haittaakaan.

Voitte kuvitella, että rauhallisuudesta ei ollut tietokaaan elokuvan pyöriessä ja toisinaan tuntui, että kaikki vauvat itki samanaikaisesti. Hän on kuitenkin nukahtanut turvakaukaloon yleensä ihan hyvin, joten luulin ettei nukkumisesta tulisi ongelmaa tälläkään kertaa. Niin, toisin kävi. Heijasin ja hyssyttelin Neitiä turvakaukalossa, mutta itku vaan jatkui ja jatkui. Hän ihan väsyneenä tuli välillä syliin rauhoittumaan, mutta turvakaukalossa rauhoittuminen ei vaan ottanut onnistuakseen. Lopulta lähdin pois elokuvateatterista ja kävin käytävässä kärryttelemässä Neidin unille. Viimein hän nukahti. Palasin leffateatteriin kaukalo kainalossa ja viimeiset 30min sujui rauhallisissa merkeissä meidän osalta. Tosin tuo episodi vei mehut täysin, että kiinnostus leffaan ja koko reissuun oli meikäläisen osalta finaalissa.

Seurattava elokuva oli nimeltään Viimeinen rakkaus. Elokuvan juoni eteni niin hitaasti, että jos jäi vartti näkemättä, ei ollut tippunut kärryiltä. Sopi siis juuri tähän tarkoitukseen. Elokuva oli ohan ok, jos se nyt edes oli tämän kokemuksen pääasia.



Parhaiten elokuvasta pääsivät nauttimaan ihan pienen vauvan kanssa liikkeellä olleet. Vauva joko nukkui tai söi sylissä ja vaihtoehtoisesti nukkui turvakaukalossa tai vaunukopassa penkillä. En tietenkään tiedä pystyivätkö hekään kuinka hyvin keskittymään elokuvaan. 

Suosittelisin vauvakinoa pienemmän lapsen kanssa liikkeellä oleville ja niille, joiden lapsi nukahtaa missä vaan/minne vaan. Ei meidän nukkumaanmenoepisodi katastrofi ollut, mutta sai kokemuksen tuntumaan siltä, että liikaa säätöä hyötyyn nähden. Olen myös huomannut, että mitä isompi Neiti on, sen tärkeämpää on, että hän saa tarvitsemansa unet päivän aikana. Niiden sujuminen on suoraan verrannollinen hänen mielialaansa ja siten päiväaskareiden sujumiseen. Yleensä jos päiväunet jää vähäisiksi, on koko päivä yhtä kiukkukohtausta. Ei voi pientä tästä moittia, sillä samaa esiintyy hänen vanhemmillaan väsyneinä, nälkäisenä, tylsistyneinä :)

Ihanan rauhallista ja aurinkoista pääsiäisen aikaa kaikille <3

PS. Muistuttaisin vielä eli tänään on viimeinen päivä osallistua Reddie-ensiapuboxin arvontaan. Klik* ja osallistu! Kyseinen ensiapuboxi ei ole varsinainen ensiapulaukku, vaan sisältää tarpeet pieniin haavereihin (haavapyyhkeitä, laastareita yms.) Onnea arvontaan!


Instagram-viikko #15

Huhhahhei - viime viikko meni yhdessä hujauksessa runsaan ohjelman ja menojen vuoksi. Tämä viikko otetaan tarkoituksella vähän iisimmin ja tehdään perhejuttuja kimpassa. Eilen oli viikon ainoa suunniteltu meno eli Aventurin KOHU!. Show oli muuten todella hyvä ja tarina mainio - etenkin lopun encore villitsi yleisön - että suosittelen nappaamaan liput toukokuun näytöksiin. Lippujen hinnat eivät päätä huomaa, suosittelen lämpimästi. Tänään näemme Neidin kummeja kaupungilla ja torstaina on luvassa uintia. Lauantain uinti peruuntui kurjasti, kun jollain bebellä oli käynyt vahinko altaassa. 

Viikonlopulla Mies palailee takaisin töihin ja me likat vietetään pääsiäistä melko lailla kaksin. Jotain treffejä olen meille sopinut, mutten mitään tarkkaa, niin saa kulkea fiiliksen mukaan. Viikko on alkanut vähän ikävissä tunnelmissa, sillä tuo meidän pieni rakas Neiti tippui maanantai-iltana sohvalta :/ Onneksi matolle. Onneksi pudotus on vain 40-50cm, mutta sen jälkeen täällä on oltu sydän sykkyrällä, eikä äidin päähän ole juuri muuta mahtunut. Kauhea tilanne ja huonoin äiti -olo tuli, mutta järjellä ajateltuna haavereilta tuskin vältytään jatkossakaan. No tämä oli ensimmäinen lajiaan, olen niin huono näissä tilanteissa ja tulipa heti testattua Mehiläisen neuvontapuhelinta. Suosittelivat Neidin näyttämistä lääkärillä, jos ei muun niin mielenrauhan takia. KAIKKI KUNNOSSA oli lääkärin tuomio <3

Kurkataan vielä viime viikon meininkiin.


1. Maanantaina siivoiltiin vaatekappeja ja tein löytöjä neidille mm. kuvan söpöt housut.
Neidille löytyi kellarista vinot pinot kokojen 80 ja 92 vaatteita.
2. Seepra-kuosia äidin vaatekaappiin. Kiitos Lindex ja -50% hinnat.
3. Ensikosketus Espoon raskalaiseen leipomoon ja vaniljakierrepullat veivät kahvivieraiden kielet mennesään.


1. Uusi kampaamo ja kampaaja testissä - hiuksista tuli todella toivotunlaiset. Leikkaus on parempi kuin aikoihin ja raidoitus toimii toivotusti. Ensi kerralla lisätään raitoja, niin saadaan vielä enemmän kesäfiilistä kutreihin. Näiden hiusten kanssa on todella helppo olla - oli aikaa tai ei niiden laittamiseen. Ilme on mikä on :D
2. Söpösteltiin Neidin kanssa, kun vaari kävi kylässä. Pomp de Luxin tunic/mekko yllä ensi kertaa.
3. Kampaamohetkeen sisältyi hiushemmottelin lisäksi aikakausilehtien ahmimista, kahvinautinto ja meni siinä sivussa muutama suklaakin :)
4. Torstaina olimme vauvakinossa ensimmäistä kertaa. Siitä luvassa lisää oman postauksen muodossa.



1. Perjantaina messuiltiin. Olemme nykyisin käyttäneet kantoreppua siinä vaiheessa, kun vaunuissa oleminen alkaa kiukuttaa. Neiti viihtyy oikein hyvin.
2. Lauantaina kävin ystävän kanssa teatterissa ja sitä ennen Tony´s delin antipastopöydän äärellä. Erittäin hyvä ravintola ja sinne on mentävä Miehen ja Neidin kanssa uudelleen.
3. Sunnuntaina lötköteltiin kotona. Neidillä asian mukainen asu - velouria yllä ;)
4. Palmusunnuntain ensimmäisille virpojille jouduttiin sanomaan "eioota", kun ei oltu käyty kaupassa. Iltapäivällä viimein kävin, niin sen jälkeen ovella ei käynyt kuin yksi virpoja. Jäi sitten muutama suklaayllätys meidän tuhottavaksi.

Aurinkoista päivää, SS


Lasten Mehiläinen Lapsimessuilla + ARVONTA!

Kävimme messuilla tutustumassa Lasten Mehiläiseen, joka oli näyttävästi esillä viidakkokuosisella messuosastollaan. Mehiläinen oli Lapsimessuilla kertomassa erityisesti lasten lääkäripalveluista ja uudesta neuvontapuhelimestaan. Meidän Neiti ei vielä osastolla olleen Nallesairaalaan päälle ymmärtänyt, mutta mitä siinä seurailin isompia lapsia, niin he kävivät innoissaan hoitamassa Angry Birds Stellaa ja possua. Vielä kun sai laastarin omaa sormea koristamaan, niin hymy ulottui korvasta korvaan. Neiti keskittyi vilkuttelemaan lääkäritädeille tässä vaiheessa.





Lasten Mehiläinen eli uusi neuvontapuhelin on ihan mahtijuttu - päivittäin klo 7-20 puhelinnumerossa (p. 010 414 0414) on tavoitettavissa ammattilaiset, jotka neuvovat kaikkia meitä epävarmoja vanhempia sairauden tai haaverin sattuessa kohdalle. He neuvovat niissä tilanteissa, kun et tiedä onko syytä lähteä lääkäriin vai odotella vielä, mitä itsehoitoa voisi kokeilla kotona, miten kuumeilevaa lasta tulisi hoitaa - u name it. Etenkin tulevilla kesäreissuilla tästä numerosta on apua, kun lääkäri ei ole ihan yhtä helposti saavutettavissa kuin kotioloissa. Saa äkkiä vahvistuksen sille, onko oma hätääntyminen mehiläisen tai paarman pistäessä aiheellista vai aiheetonta.

En aiemmin tiennyt neuvontapalvelun olemassaolosta, mutta taatusti aion sitä jatkossa hyödyntää. Olen huomannut herkästi panikoivani kun E on kipeä. Alan vouhottaa ja toistaa Miehelleni, pitäisiköhän sitä  ja pitäisiköhän tätä ja entäs lääkäriin jne. Hän ottaa tilanteet coolimmin, eikä hoppuile lääkäriin menon kanssa. Jatkossa soittelen Lasten Mehiläiseen neuvojen perässä.


Stella birdie oli vähän kärsineen näköinen ;)



Olemme ottaneet Neidille vauvavakuutuksen ja sitä on näiden kahdeksan kuukauden aikana käytetty ahkerasti. Valitettavasti. Muistaakseni viime vuoden puolella neljä tai viisi kertaa vaippaihottuman ja vatsavaivojen takia. Tämänkin vuoden puolella korvia on käyty näyttämässä kahdesti, kerran olemme ottaneet maitoallergiatestit ja vatsaongelmista on taidettu käydä kerran. Omavastuu tälle vuodelle on siis käytetty jo ajat sitten.  

Olemme tähän asti aina hurauttaneet autolla Tapiolan Pikkujättiin, mutta nyt kun kuulin, että Mehiläisen Matinkylän toimipisteessä on lastenlääkäripalvelut hyvin esillä, voimme jatkossa suunnata myös sinne. Se on puolet lähempänäkin. Voihan lapsen toki viedä yleislääkärillekin, mutta olen tykännyt todella paljon käynneistämme nimenomaan lastenlääkäreillä - otteet ovat olleet sen mukaiset :)

Ilokseni saan arpoa lukijoideni kesken viisi SPR:n Reddie-ensiapuboxia. Tämä ensiapuboxi kulkee näppärästi mukana missä vaan ja antaa avun pieniin haavereihin. Arvontaan osallistut jättämällä kommenttia tähän postaukseen ja kertomalla, missä Teillä kulkee ensiapulaukku mukana? (Onko mökillä oma? Autossa? Veneessä? Hoitolaukussa?) Arvonta-aikaa on perjantai-iltaan 18.4.2014 saakka. Muistathan jättää kommentin mukana toimivan sähköpostiosoitteen!

Paljon onnea arvontaan! ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!


* postaus toteutettu yhteistyössä Lasten Mehiläinen ja Blogirinki



Terkkuja Lapsimessuilta

Perheemme piipahti perjantaina Lapsimessuilla noin kolmen tunnin ajan. Olimme lähteneet reissuun vailla kiirettä ja iloisin mielin. Saimme messuseuraksi naapurit, joten tällä kokoonpanolla tutustuimme Lapsimessujen tarjontaan.

Yllätyin hieman, että jo vaille 11 (messut aukesivat klo 10) parkkihalli alkoi olla tukossa, samoin jonot hisseille alkoi olla aikamoiset. Onneksi messuhallin käytävilla tilaa riitti vielä tähän aikaan. Kun kello alkoi lähennellä 12, alkoi käytäville muodostua vaunusumia - ja suosituimpien osastojen lähestyminen vaunujen kanssa tuntui mahdottomalta. Onneksi Mies oli mukana ja päivysti vaunujen kanssa kauempana, kun kävin ihastelemassa mm. Metsolan, Crocsin ja Gugguun tarjontaa. Me & I -osaston laareja en edes yrittänyt lähestyä tungoksen takia.

 Farkkutytöt valmiina lähtöön


Haalimme Valion Onnilta ja Muksulta kotiinviemisiks puuroja ja välipaloja. Vilkaisimme ohimennen Eccon ensikenkiä (ei hankittu vielä), diggailimme Lasten Omaa Radiota, jonka on laittanut alulle vanha tuttuni :) Ihan mahtava idea ja tullaan jatkossa kuuntelemaan varmasti. Tuntemattomampia vaatemerkkejä oli messuilla todella monia - aika paljon retrohenkisiä printtivaatteita. Ei suursuosikkejani. Tutkin vaatetarjontaakin pääosin etäämmältä eli en ole paras kertomaan, millaisia messutarjouksia brändeillä oli. Gugguu oli -20% ja taitaa olla viikonlopun ajan verkkokaupassa sama tarjous.

 Metsolan ihana jumpsuit ja tupsupipoja, tykkäsin kovasti.

Mehujehuun sijoitimme

The Aarreaitta

Kids Design Block osoittautui todelliseksi aarreaitaksi! Sieltä matkaan tarttui äidille uusi Papun pipo. Neidin samanmoinen jäi vielä odottamaan. Osastolla oli useampia eri jälleenmyyjiä, en edes tarkalleen tiedä keitä, mutta osaston vaatteet ja muut tuotteet olivat mielestäni messujen parhaimmistoa. Stokke, Havenos ja Mehiläinen tuli myös kierrettyä tarkkaan. Mehiläisen nallesairaala näytti olevan erityisesti lasten mieleen, Havenosilla oli hyviä messutarjouksia mm. 3Sprouts-tuotteista.


Kevään mittaan Havenos tuo maahan supermakeita termostölkkejä.

Ostimme Neidille muuten Mehujehun (5€), niin pysyy auton takapenkki puhtaana, kun joskus tulevaisuudessa pillimehuja siellä hörpitään. Blogini lukijoihin tai muihin blogituttuihin en valitettavasti törmännyt messuilla, mikä on tietysti harmi, mutta muutamiin muihn tuttuihin tuli törmättyä. Tunnen vastikään kaksoset saaneen Pieni suuri perhe -blogistin yhteisestä kesätyöpaikasta vuosien takaa ja oli kiva törmätä messuilla monen vuoden jälkeen. Samoin törmäsin Jennyyn, jonka tunnen Fb-mammaryhmän kautta.

 Tämä söpöys kotiutettiin

Neiti vilkutteli messuilla ensi kertaa <3

Ilmaisnäytteitä kotiin + Mehujehu tulevia pillimehun juontihetkiä ajatellen

Kävimme pikaisesti myös Outlet- ja Luomu/Lähiruoka-messuilla. Mukaan tarttui uudet shampoot ja köntti poronkäristystä. Huikopalaksi nappasimme pizzasiivut ja sitten olimmekin valmiita kotiin. Vielä pikastoppi imetyshuoneessa (aika fiksu veto!) ja kotimatka saattoi alkaa. Huh! Väenpaljous oli aikamoinen ja kulkeminen messuhallissa hitaanpuoleista satojen vaunujen takia, mutta kaikkiaan kelpo kokonaisuus. Ehdottomasti liikkeellä pitää olla kiireettä ja pitää paljon taukoja ahdistuksen välttämiseksi :)

Mitkä oli teidän messusuosikkeja? Mitä piditte Lapsimessuista tänä vuonna?


Tervemenoa yösyötöt, tervetuloa yöunet (takana viikko unikoulua)

Meillä alkoi unikoulu viime viikon tiistaina. Nyt rohkenen kertoa siitä täällä, kun takana on jo kahdeksan yötä. Olen niin monta kertaa suunnitellut unikoulua, tehnyt taustatyötä, haalinut ohjeita, kysynyt teiltä vinkkejä jne., että nyt viimein oli aika käydä tuumasta toimeen. Tätä tarkoitin, kun viime viikon jossain blogitekstissä puhuin haastavista tunnelmista.

Toivottavasti tästä seikkaperäisestä selostuksesta on apua jollekin toiselle yövalvomiseen ja -syöttöihin väsyneelle äidille. Ja toisaalta ne lukijat, jotka assosioivat sanan unikoulu vuorokausia kestävään huudattamiseen ymmärtävät paremmin tarkoitusperiämme eli miksi tähän ryhdyttiin, ja huomaavat että uusille unitavoille voi oppia lempein keinoin.

Kellekään ei tulle uutisena se, että tässäkin vauvaperheessä ollaan oltu hyvin hyvin väsyneitä aika ajoin. Laskeskelin, että rikkonaisia öitä on takana pian yhdeksän kuukautta. Nim. raskauden loppuaikoina ei paljon öisin nukuttu silloinkaan. Jos Neidin syntymän jälkeen apunani oli hormonit, niin niistä ei viime kuukausina ole ollut enää tietoakaan. Meidän perheessä väsymystaakkaa kasvattaa Miehen vuorotyö eli hänen aikaiset aamuvuorot ja yövuorot vaikuttavat arkeemme siten, että silloin minulla on noin viikon yövuoroputki tytön kanssa.


Ja ne meidän yöt. Ne on ollut alun 3h välein heräilyn jälkeen kaikkea mahdollista. Tunnin välein heräämistä, huutamista ja hyssyttelyä, parin tunnin valvomisia keskellä yötä, pitkään kahden herätyksen öitä, sitten yhden herätyksen + syönnin öitä, täysiä öitä ja sitten otettiin taas takapakkia. Viimeisen kuukauden ajan meillä on heräilty taas monta kertaa yössä. Olen syöttänyt kerran, kaksi, mutta se ei ole taannut unien jatkumista, vaan levotonta hyörintää on saattanut olla pari tuntia.

Takki alkoi olla edellisen "yövuoroviikon" jälkeen totaalisen tyhjä ja kuukausia kestänyt valvominen alkoi painaa toden teolla. Pyysin taas ohjeita unikoulun onnistuneesti toteuttaneilta Fb-vertaisilta, kertailin Tracy Hoggin menetelmiä ja googlailin tietoa aiheesta. Itkien sanoin Miehelle, että NYT - onneksi hän oli samaa mieltä. Unikoulun toteuttamistahan on suunniteltu Neidin 6kk-neuvolasta aina tähän 7,5kk ikään. Odotimme vaan viikko toisensa perään, että jos yöt itsestään rauhoittuisivat, mutta ei niin ei. Minulla alkoi olla kroonisesti pää kipeä päivittäin ja kaikki paikat jumissa.

Unikouluahan ei suositella alle 6kk-ikäisille, eikä silloin jos vauva ei syö vielä täyttä määrää kiinteitä vuorokaudessa (5x).  Meillä selkeästi ei ole enää pitkään aikaan ollut kyse nälästä, vaan tavasta. Neitihän on saanut yötissiä kuukausikaupalla, joten tottahan hän sitä vaatii edelleen. Olemme olleet vaan niin väsyneitä ja saamattomia, että kovin pitkää huutoitkua emme ole jaksaneet yöaikaan kuunnella, joten siksikin tissi on kaivettu nopeasti esiin. Mutta aikansa kaikkea. Ja en koe yhtään haikeutta siitä, että yötissittely loppui. Meillä on edelleen päiväaikaan monen monta yhteistä hetkeä rinnalla <3

Asiasta paljon keskustelleena, olen huomannut, että tämä yösyöminen ja katkonaiset yöt ovat erityisesti imettävien äitien haaste. Korviketta syövät vauvat alkavat usein aiemmin nukkumaan pidempiä pätkiä ja viimeistään kiinteiden tultua mukaan kuvioon, alkavat nukkua täysiä öitä. Toki näin käy toisille imetettävillekin vauvoille, mutta useimmin ei..

Meidän tavoitteet unikoululle: Totuttaa ja opettaa Neiti 7,5kk uusille yötavoille eli vaihtaa yösyöttäminen muunlaiseen rauhoitteluun. Meidän tapauksessa tassutteluun. Tavoitteena myös se, että Neiti oppisi nukahtamaan itse yöllä herätessään. Plussaa katkeamattomista yöunista.

Valitsimme menetelmäksi tassuttelu-unikoulun ja Miehen unikoulun toteuttajaksi. Siksi Mies, että Neiti yhdistää minut aina maitoon ja toisaalta siksikin, että Mies saattaisi jaksaa Neidin mahdollista itkua hieman minua paremmin. Suunnitelma yöherätyksille oli seuraava, Neidin huoneeseen mennään vasta kun hän selkeästi itkeskelee. Aiemmin on menty monesti pienenkin ähinän perässä. Neitiä rauhoitellaan paijaamalla selästä, jaloista, mahasta - riippuen siitä missä asennossa hän on. Jos itku vaan yltyy, eikä rauhoittumista tapahdu, nostetaan tyttö syliin rauhoiteltavaksi. Aina lopetetaan tassuttelu tai lasketaan sylistä sänkyyn, kun itku rauhoittuu. Missään vaiheessa ei anneta lapsen nukahtaa paijaamiseen tai sylittelyyn, vaan lopetetaan ne ennen nukahtamista, jotta oppisi nukahtamaan itse.



Selvät päivärutiinit meillä on ollut jo pitkään, joten niitä emme muuttaneet mitenkään. Unikoulun aloituspäivänä olimme erityisen tarkkoja siitä, että toinen touhusi koko ajan Neidin kanssa ja hän sai olla sylissä paljon. Iltarutiinia muutimme hieman. Aiemmin olemme antaneet puuron n. 19.30 ja sitten kahdeksan jälkeen maidon, nyt vaihdoimme ne toisinpäin. Päivän viimeinen imetyshetki on nykyisin 19.30-20 ja puuro syödään n. 20.30. Näin hän ei enää nukahtele rinnalle ja assosioi rintaa/maitoa nukahtamiseen. Tämä on toiminut moitteetta. (Alkuun oli aika kiirus pumpulle aamuisin..;)) Samoin aamulla eli aamupuuro syödään ennen aamumaitoa.

Kuinkas sitten kävikään? - Jännittyneinä painuimme pehkuihin heti neidin mentyä nukkumaan, sillä selvästi stressasimme hieman, miten yö tulisi menemään - onko luvassa kolme tuntia huutoa vai mitä tuleman pitää, pysymmeko tiukkoina, jaksaako Mies hyssytellä huutavaa Neitiä jne. Päätimme myös jättää tutin vielä Neidille, että on joku tuttu lohtu/turva.

Unikoulun ensimmäinen yö.
Neiti nukkumaan klo 21 ja hän nukahti itse hetken hyörinnän jälkeen. Pari väliherätystä, Mies kävi paijaamaassa ja unet jatkui nopeasti. Kolmen jälkeen oli sitten se herätys millä aiemmin E oli saanut maitoa ja silloin alkoi itku. "Missä mun maito" -itku jatkui lähes yhtäjaksoisesti 1h15min. Mies oli paijannut ja tassutellut E:tä ja aina lopetellut tytön rauhoituttua. Itku ei mennyt kertaakaan hysteeriseksi eli Mies ei nostanut E:tä syliin lainkaan - paijailu riitti. Hänestä aika ei tuntunut läheskään tunnilta, vaan paljon lyhyemmältä. Lopulta Neiti rauhottui ja nukahti. Unet jatkui aamulla klo 8. asti! Aika lupaava alku meidän mielestä. Aamulla minä nousin sovitusti Neidin kanssa aamupuurolle ja sen jälkeen tyhjentämään räjähtämäisillään olevia rintoja (jouduin tyhjentämään jo kuuden aikaan aamulla niitä pumpulla).

Toinen yö
Olimme takuuvarmoja, että tokasta yöstä tulee se koko yön kestävä huutosirkus. Neiti ei herännyt kertaakaan toisena yönä! Uskomatonta!! Mies oli käynyt oven takana kahdesti kuuntelemassa E:n ääntelyä, mutta sinne typy rauhottui itseksee ja jatkoi unia. Herätys uuteen aamuun klo 7.30.

Kolmas ja neljäs yö.
Ei kertaakaan herätyksiä. Tyttö posottaa unta 21-07.



Viides ja kuudes yö.
Neiti on alkanut yhtäkkiä liikkua (kieriä) niin paljon, että molempina öinä hän on ahtanut itsensä pinniksen nurkkaan ja ähisee siellä hätääntyneenä. Asennon korjaus ja unet jatkuvat. Unta 21-07.

Seitsemäs ja kahdeksas yö.
Ei herätyksiä. Unta 21-07.

Meillä on reilun viikon ajan koko perhe nukkunut todella hyvin. Siis paremmin kuin yhdeksään kuukauteen. Enkä voi millään käsittää, että unikoulu onnistui näin hyvin. Tuntuu ihan hölmöltä, ettemme lopettaneet yötissihärväämistä jo aiemmin. Toisaalta uskon, että meillä oli jotenkin tuuria ajoituksessa, kun yöt paranivat näin hyviksi näin nopeasti - neitikin oli ilmeisen valmis parempiin yöuniin ja maidottomiin sellaisiin. Voitte vaan uskoa, miten hyvältä tuntuu herätä uuteen päivään katkeamattomien yöunien jälkeen. Ja mikä parasta, yöt eivät stressaa enää.

Jep, takapakkia tulee varmasti vielä jossain vaiheessa. Tai ainakin hampaat ja liikkumistaitojen lisääntyminen meitä herättelee, mutta yösyömisestä pääsimme erittäin helpolla eroon. Unikoulun kovin paikka oli ehdottomasti tuo ensimmäisen yön pidempi itkujakso, mutta se ei lopulta ollutkaan niin paha mitä etukäteen luulin. Johtuen täysin siitä, että itku oli selllaista vaikeroivaa, eikä hätääntynyttä. Nyt koko perhe voi ja jaksaa aiempaa paremmin.

Miten teillä on yöt rauhoittuneet, itsestään vai onko tarvittu unikoulua uusille yötavoille opettelussa? Ehkä jossain vaiheessa E olisi jättänyt yösyönnit itsestään, mutta en olisi millään jaksanut esimerkiksi vuoden ikään näitä rikkonaisia öitä. Enkä pode tippaakaan huonoa omatuntoa tästä. Rinnatkin tottui uuteen imetysrytmiin neljässä päivässä ;)

Viikonloppu ja Lapsimessut on jo ovella, SS

Tulkaa huomenna moikkaamaan, jos satutte messuille samaan aikaan :)




L-O-M-A

Nimittäin Miehen talviloma alkoi eilen. Eilinen sadepäivä vietettiinkin kauppareissua lukuunottamatta sisähommissa, kaappeja siivoten ja Neidin huonetta järjestellen. Melkein kahden viikon lomalle on aiemmaista lomaviikoista viisastuneina osattu varata ihan ohjelmattomiakin päivä. Muutamia projekteja tässä kevään koittaessa ja kesän häämöttäessä on kuitenkin tuloillaan ja niitä valmistellaan/toteutetaan osittain tämän loman aikana.

Edessä on uuden terassin rakentaminen. Vanha on nähnyt parhaat päivänsä, siitä irtoaa tikkuja jalkapohjiin ja se on elähtänyt kaikin tavoin. Tarkoitus oli alun perin rakentaa pihalle myös suojaisampi paikka, kenties katos, mutta pihakuvia selattuani olen hurahtanut terassipurjeisiin. Eikö näytäkin keveän ilmavalta ratkaisulta? Meillähän piha-asiat on pääsääntöisesti Miehen tonttia, mutta päätökset pyritään tehdä yhdessä. Usein ei ihan heti päästä yhteisymmärrykseen, mutta terassipurjeesta katoksen sijaan pääsimme ;)


 Kuvat pihalta parin kesän takaa, nyt ympäröivät pensaat ovat jo yli valkoisen aidan :)

Terassipurje - IHANA! kuva Pinterest

Terassimme tulee olemaan kyllästettyä puuta, kuulemma vaihtoehdoista kestävin, joka sitten seuraavana kesänä käsitellään öljyllä toivotun väriseksi. Tässä terassiprojektissa oli purje kiinnitetty kivasti ja laudoitus näyttää hyvin samalta, miltä meidän tulee näyttämään. Muun muassa Ikea myy näitä kolmionmallisia terassikatoksia. Muistaakseni HongKong ja Biltemakin myy vastaavia.

EDIT: Konsultoimme juuri Bauhausin myyjää, jonka neuvot oli täysin päinvastaisia rakennusalalla työskentelevien tuttujen kanssa - Siperian lehtikuusi kestävin ja helppohoitoisin ja seuraavaksi vähätöisin olisi lämpöpuu. Hupskeikkaa, mitähän tässä nyt uskoisi ja tärkein, mistä se terassi oikein rakennetaan?! 

Haaveissa siintää pieni leikkimökki Neidille sitten joskus. Tälle kesälle hommataan pieni kahluuallas, jossa tohottaja saa kesäkuumalla viilentyä.

Toinen projekti on veneen kesäkuntoon saattaminen. Viime kesä oli ensimmäinen oman veneen parissa ja tykkäsimme kovasti. Mies kävi kalassa viikottain ja lähes yhtä usein kuskasi minua viilentymään ulapalle. Meri oli niitä harvoja paikkoja, jossa mahani kanssa oli suht hyvä olla kuumimpina päivinä. Kuten arvata saattaa minusta ei juuri apua venehommissa ollut, kun liikkuminen pienissä tiloissa mahan kanssa oli haastavaa.

Tulevana kesänä pääsen ihan oikeasti hääräämään veneemme parissa. Uuden haasteen matkaan tuo tuo meidän Neitimme. Saahan nähdä millainen vipeltäjä meillä on kesän veneretkillä mukana. Kävimme loppukesästä kertaalleen veneellä E:n kanssa, hänen ollessa kuukauden ikäinen. Hän nukkui koko reissun tyytyväisenä. Veneen hurina ja paikoittain pomppuinen meno taitaa toimia ainakin hyvänä unilääkkeenä. Toivottavasti taaperollakin ;)



 Rakas myttynen 1kk iässä <3

Lomalla aiomme myös käydä Lapsimessuilla, nähdä ystäviä, mennä katsomaan Aventur-kuoron KOHU!a, kokeilla MLL:n perhekahvilaa ensimmäistä kertaa, laitattaa äidin hiukset kevätkuntoon ja reippailla koko perheen voimin. Lauantaina on luvassa äidin kulttuuri-ilta rakkaan ystävän kanssa, menemme syömään ja Aleksanterin teatteriin katsomaan Seitsemän kielen kitaralla -näytelmää, jossa ystävämme näyttelee. Tällä ohjelmamäärällä nämä kaksi viikkoa hujahtavat vauhdilla. Onneksi välissä on myös päiviä, joille ei ole ohjelmaa sovittuna (ei montaa, mutta on).

Millaisia kesän valmisteluprojekteja teillä on? Laitatteko sisustusta uusiksi ja/tai puunaatteko pihasta naapuruston vehreimmän ja kauneimman? ;)

Touhukasta tiistaita, SS